Suoritusohjeet

Suoritusohjeet

Yleisiä ohjeita lukio-opintojen suorittamiseen

Luokaton lukio

Erkko-lukiossa opiskelijan eteneminen opinnoissa ei ole sidoksissa vuosiluokkiin. Kursseja voi valita tarjottimelta vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon eri oppiaineiden suoritusjärjestystä koskevat vaatimukset. Opiskelija laatii opinto-ohjelmansa normaalisti kolmelle opiskeluvuodelle.

Pidemmästä tai lyhyemmästä opinto-ohjelmasta on keskusteltava opinto-ohjaajan kanssa. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja opastavat valinnoissa ja valvovat opintojen tarkoituksenmukaista etenemistä.

 

Jaksojärjestelmä ja koeviikko

Erkko-lukiossa työvuosi on jaettu viiteen noin seitsemän viikon pituiseen jaksoon. Oppiaineiden kurssit on jaettu näihin jaksoihin. Opiskelijan on laadittava jokaiselle jaksolle työjärjestys. Lukuvuoteen voi sisältyä myös teemaviikko, jonka tarkoituksena on tukea oppilaitosten yhteistyötä ja aihekokonaisuuksien toteuttamista. Kukin jakso päättyy koeviikkoon, jolle laaditaan erillinen työjärjestys. Koeviikolla pidetään vain jakson kurssikokeet ja niiden valmistelutunnit. Tämä mahdollistaa laajempien kokonaisuuksien hallintaa mittaavien kokeiden käytön ja rauhoittaa muun ajan tehokkaaseen työskentelyyn.

 

Oppimäärän suoritus

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärään, kun hän on opiskellut vähintään 75 kurssia valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä sekä koulukohtaisia kursseja. Oppimäärään kuuluvien opintojen tulee sisältää vähintään 47–51 pakollista ja 10 syventävää valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista kurssia. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

 

Opiskelukustannukset

Opiskelijan on hankittava ja kustannettava itse oppikirjat ja muut opiskeluvälineet. Lukuvuoden 2018-2019 alusta alkaen lukion aloittaville opiskelijoille maksetaan 500 € materiaalituki 1. lukuvuoden aikana. Lisäksi opiskelijat maksavat kuvataiteessa kurssikohtaisen materiaalimaksun työ- ja tarveaineista kurssin alkaessa. Kurssin mahdollisesti keskeytyessä maksua ei palauteta. Myös tehtävistä opintomatkoista peritään pieni omavastuuosuus. Ylioppilastutkintoon liittyvät maksut opiskelija maksaa ylioppilastutkintolautakunnalle.

 

Kurssin ja oppimäärän suorittaminen

Oppiaineiden kurssien alussa opettaja käy läpi kurssin suunnitelman sekä selvittää ja antaa kirjallisesti opiskelijoille kurssin arviointiperusteet. Arviointiperusteiden tarkka läpikäynti on osa opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvaa. Osassa kursseja arviointiperusteista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Pakolliset sekä valtakunnalliset syventävät arvostellaan numeroin, lukuun ottamatta opinto-ohjauksen ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä. Valtakunnalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Koulukohtaisista soveltavista kursseista saa arvosanan tai suoritusmerkinnän opetussuunnitelman mukaisesti.

Keskeytyneestä kurssista annetaan arvosana K. Keskeytyneen kurssin suoritukset on palautettava ennen kyseisen jakson uusintakuulustelua viimeistään kuulusteluun ilmoittauduttaessa. Aineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskiarvona. Arvosanassa otetaan huomioon opiskelijan menestys koulukohtaisilla kursseilla. Oppiaineen oppimäärän hylättyjen kurssiarvosanojen enimmäismäärä on säädetty asetuksella (kts. Etenemiseste).

 

Kurssikoe

Koe alkaa opettajan ilmoittamassa tilassa klo 8.15 ja päättyy opettajan määräämänä ajankohtana ennen ruokailua. Opettaja voi määrätä varhaisimman mahdollisen poistumisajan. Opiskelija tuo kokeeseen tietokoneen ja muut kokeessa tarvittavat sallitut apuvälineet. Pöydällä saa pitää vain em. tarvikkeita. Keskustelu ja tavaroiden vaihtaminen opiskelijoiden kesken kokeen alettua on kielletty. Matkapuhelimen käyttö tulkitaan vilpin yritykseksi. Jos opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänellä ei ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen.

 

Itsenäinen opiskelu

Opiskelijan kokonaan itsenäisesti opiskeleman kurssin suoritusaika on pääsääntöisesti yksi jakso, opettajan suostumuksella kaksi jaksoa. Sen jälkeen opinto-oikeus raukeaa. Itsenäinen kurssi on suoritettava hyväksytysti. Kussakin aineessa itsenäisesti opiskeltavien kurssien määrä on opettajan harkittavissa. Opettaja arvioi opiskelijan kyvyn itsenäiseen opiskeluun, ja rehtori päättää asiasta opettajaa kuultuaan. Syyt, joilla itsenäistä opiskelua voi hakea, ovat kurssien päällekkäisyys, pitkä sairaus ja rehtorin tai sivistyslautakunnan myöntämä pitkäaikainen poissaololupa. Anomukset on jätettävä lukuvuoden alussa. Kahdessa ensinnä mainitussa tapauksessa anomus voidaan käsitellä muulloinkin. Jokaisessa taito- ja taideaineissa voi opiskella vain yhden kurssin itsenäisesti lukuvuodessa. Hyväksyttyä tai hylättyä kurssia ei voi opiskella itsenäisesti. Opettaja suunnittelee itsenäisen opiskelun kokonaisuuden siten, että suoriutuminen edellyttää pohdintaa, argumentointia ja omien mielipiteiden esittämistä. Itsenäiseen opiskeluun voi liittyä myös oppimisen suunnittelua ja arviointia. Itsenäinen opiskelu ei ole pelkkää tehtävien tekemistä. Opettajalla on päätäntävalta sen suhteen, miten itsenäisesti suoritettava kurssi rakentuu. Kurssin itsenäisesti suorittavan opiskelijan tulee olla oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, aikataulutustaitoinen sekä kykenevä hyödyntämään perusopiskelu- ja ongelmaratkaisutaitoja.

Normaalien kurssien ohjelmaan voi sisältyä myös osittain itsenäisesti opiskeltavia osuuksia. Tarkempia tietoja osittaisesta itsenäisestä opiskelusta on oppiaineiden suunnitelmissa.

 

Oppiaineen oppimäärän vaihtaminen

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset arvosanat hyväksiluetaan lyhyen oppimäärän soveltaviksi kursseiksi. Hylättyjä arvosanoja ei voida suoraan hyväksyä lyhyen oppimäärän soveltavaksi arvosanaksi vaan hylättyjen kurssien osalta rehtori tekee erillisen päätöksen kuultuaan asianomaisia aineenopettajia. Opiskelijalle annetaan tieto hyväksiluvuista oppimäärän vaihdon yhteydessä.

Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pidempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Harkitessaan oppiaineen oppimäärän vaihtamista opiskelijan on aina neuvoteltava asiasta aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Oppimäärän vaihtamisesta neuvotellaan opiskelijan ja opiskelijan huoltajan kanssa. Huoltajan kirjallisella suostumuksella oppiaineen oppimäärä voidaan vaihtaa. Opinto-ohjaaja tekee yhdessä opiskelijan kanssa suunnitelman oppiaineen oppimäärän vaihtamisesta.

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa suositellaan hyväksilukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA2 → MAB2, MAA3 → MAB3, MAA6 → MAB7 ja MAA8 → MAB4 ja MAA10 → MAB5.

 

Etenemiseste

Etenemiseste määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien määrän mukaisesti. Jos opiskelijan opintosuunnitelmaan kuuluu yksittäisessä aineessa vain 1–2 kurssia, etenemiseste muodostuu ensimmäisestä hylätystä arvosanasta, 3–5 kurssin opintosuunnitelmassa etenemiseste muodostuu toisen hylätyn arvosanan jälkeen, 6–8 kurssin opintosuunnitelmassa etenemiseste muodostuu kolmannen hylätyn arvosanan jälkeen, ja jos opintosuunnitelmaan kuuluu 9 tai useampia kursseja, etenemiseste muodostuu neljännen hylätyn arvosanan jälkeen. Opiskelija ei saa jatkaa kyseisen oppiaineen opintoja, ennen kuin etenemiseste on poistunut. Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hylätyn kurssin arvosanaa uusintakuulustelussa tai opiskelemalla kurssi uudestaan.

 

Kurssin arvioimatta jättäminen

Opiskelijan on ilman eri pyyntöä toimitettava opettajalle puuttuvat suoritukset ja poissaolojen selvitykset viimeistään kurssin pohjatunnilla. Opettaja ei anna kurssista arvosanaa, jos opiskelija ei ole suorittanut kurssia kurssisuunnitelman vaatimusten mukaisesti tai opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja. Jos opettaja ei saa suorituksia ja selvityksiä, opiskelijalle annetaan arvosanaksi K eli keskeytynyt. Keskeytyneen kurssin suoritukset ja poissaolojen selvitykset opiskelijan on ilman eri pyyntöä toimitettava opettajalle ennen jakson uusintakuulustelua viimeistään uusintakuulusteluun ilmoittauduttaessa. Muuten hän ei voi osallistua uusintakuulusteluun ja hän joutuu opiskelemaan kurssin uudestaan opetukseen osallistumalla.

Opettaja ei myöskään anna arvosanaa kurssista, jos poissaolojen määrä on niin merkittävä, ettei hän voi näytön puutteen vuoksi arvioida kurssia. Opettaja selvittää käytännön kurssin alussa. Opiskelijan on oma-aloitteisesti otettava yhteyttä opettajaan, mikäli arvioimatta jättäminen on odotettavissa.

K-arvosana poistuu opiskelijan opintosuoritusrekisteristä seuraavan jakson aikana opettajan ilmoittaessa kurssin lopullisen arvosanan. Jos opettaja ei ilmoita opiskelijalle arvosanaa, K-arvosana poistetaan opintosuoritusrekisteristä.

 

Opintojen etenemisen seuranta

Opiskelijoille annetaan jokaisen kurssin jälkeen arvosana. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta koulu pyytää luvan antaa tietoja opintojen edistymisestä opiskelijan huoltajalle. Koulun henkilökunta ottaa tarvittaessa myös suoraan yhteyttä opiskelijan huoltajiin opintojen edistymiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.

 

Opintojen erityisjärjestelyt

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

 

Kurssien uusinta

Hylättyä kurssiarvosanaa voi korottaa kerran uusintakuulustelussa. Jokaisen jakson jälkeen on uusintakuulustelu, jossa voidaan korottaa edellisen jakson hylättyjä kursseja. Viidennen jakson uusintakuulustelu on seuraavan lukuvuoden elokuussa. Jos opiskelijalla on useita hylättyjä kursseja uusittavana samassa kuulustelussa ja hän haluaa hajauttaa uusintoja, hän voi sopia ryhmänohjaajan kanssa hajauttamisesta kahteen peräkkäiseen kertaan. Jos opiskelija on estynyt sairauden tms. syyn takia osallistumasta uusintakuulustelun, hän neuvottelee ryhmänohjaajan kanssa hylätyn kurssin uusinnan ajankohdasta.

Kuulustelut järjestetään perjantaisin klo 8.15–11. Kuulusteluun on ilmoittauduttava etukäteen koetta edeltävänä maanantaina klo 12 mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Jos opiskelija jää saapumatta kuulusteluun, katsotaan se kuitenkin suorituskerraksi ja uusintakerta merkitään hylätyksi suoritukseksi. Opiskelija saa tuoda kokeeseen vain tietokoneen, kirjoitusvälineet sekä muut myös kurssikokeessa sallitut apuvälineet. Tarvittaessa vastauspaperit jaetaan opiskelijoille. Koetilaan saavuttuaan opiskelijat eivät saa keskustella tai vaihtaa tavaroita keskenään. Matkapuhelin ym. elektroniset laitteet on suljettava kokeen ajaksi. Niiden käyttö tulkitaan vilpin yritykseksi. Poistuminen on sallittu aikaisintaan klo 8.45. Sen jälkeen ei ole mahdollista saapua kokeeseen ilman valvojan lupaa. Poistuessaan opiskelija jättää tehtävä- ja vastauspaperit valvojan osoittamaan paikkaan. Edellisenä lukuvuonna hyväksytysti suoritettua kurssia voi korottaa elokuussa. Koko oppimäärän arvosanaa voi korottaa opintojen loppuvaiheessa. Opiskelija voi korottaa hylättyä ja hyväksyttyä kurssiarvosanaa osallistumalla uudelleen kyseisen kurssin opetukseen.

 

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

”Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom.)

”Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom.)

 

Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija voi lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut kurssit, jotka ovat keskeisiltä tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelijan tulee aina ennen muualla suoritettavia opintoja hakea päätös opintojen hyväksiluvusta lukion rehtorilta.

 

Lukiodiplomit

Erkko-lukiossa voi suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Lukiodiplomin suorittaminen edellyttää opiskelijalta aktiivista opiskelua ja harrastuneisuutta siinä aineessa, jossa hän aikoo suorittaa diplomin. Erkko-lukiossa voi lukiodiplomin suorittaa musiikissa, liikunnassa, tanssissa, kuvataiteessa ja mediassa.

 

Koulusta eroaminen

Mikäli opiskelija haluaa erota Erkko-lukiosta kesken opintojensa, hänen tulee keskustella asiasta opinto-ohjaajan sekä rehtorin kanssa. Eroaminen on tehtävä kirjallisesti, ja opiskelijan on jätettävä eroanomus henkilökohtaisesti rehtorille. Lukiolaki 24 §: ”Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja.”

 

Ylioppilastutkinto

Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillistä tutkintoa. Opiskelijalla on mahdollisuus hajauttaa tutkinnon kokeet kolmelle peräkkäiselle kerralle. Opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon, kun hän on suorittanut ennen kokeeseen osallistumista koeaineen pakolliset kurssit. Ylioppilaskokeessa kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Muita pakollisia kokeita ovat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaalikoe.

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään kahden eri tason kokeet. Kokelas voi valita, kumpaan kokeeseen hän osallistuu. Kuitenkin näissä aineissa vähintään yhdessä kokelaan on suoritettava vaativampi koe.

Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen.

Opiskelijan on syytä huomioida tutkintoon ilmoittautuessaan, että pelkästään tutkintoaineen pakollisten kurssien suorittaminen ei riitä hyvään menestykseen ylioppilaskokeessa. Suositeltavaa on, että opiskelija ilmoittautuu oppiaineiden ylioppilaskokeisiin vasta siinä vaiheessa, kun hän on suorittanut koeaineen pakolliset ja syventävät kurssit. Ylioppilaskokeet laaditaan oppiaineiden valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta.


Juhlat ja tapahtumat

Erkko-lukion juhlissa ja tapahtumissa koulun toiminta-ajatus, arvoperusta ja aihekokonaisuudet toteutuvat monin tavoin ja monitasoisesti. Kaikki koulun erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet luovat yhteisöllistä ilmapiiriä.

Juhlien ja tapahtumien järjestämisessä opiskelijoiden harrastuneisuus, aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja vastuuntuntoisuus korostuvat ja ovat merkittäviä. Jokainen opiskelija saa tilaisuuden kokea sekä tapahtumia ja juhlia järjestäessään, että niihin osallistuessaan myönteisen ja kannustavan ilmapiirin. Tapahtumat ja juhlat ovat Erkko-lukion yhteisiä tilaisuuksia, joihin koko kouluyhteisö osallistuu lukujärjestyksestä riippumatta. Juhliin pukeudutaan oman kulttuurimme perinteitä noudattaen juhlavasti, mikä on myös toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista. Osa tilaisuuksista on yläkoulun kanssa yhteisiä, ja lukiolaisten käyttäytyminen on esimerkkinä nuoremmille koululaisille.

 

Juhlat

  • Syksyn lakkiaiset ja itsenäisyysjuhla.
  • Joulujuhla. Juhla voi olla joko joulukirkossa käynti tai iltajuhla, jolloin järjestelyvastuussa on oppilaskunta.
  • Kevään lakkiaiset ja lukuvuoden päättäjäisjuhla

Järjestelyistä vastaa juhlatyöryhmä, jonka koostumus tarkistetaan vuosittain. Työryhmässä on sekä yhteiskoulun että lukion edustajia.

 

Yhteiset tapahtumat

Tapahtuma Ajankohta Vastuu Osallistujat
Aatospäivä vko 45 tai 46 Opiskelijakunta Koko koulu
Viestintäpäivä   Viestintätiimi Koko koulu
Penkinpainajaiset Helmikuu 3. vuositaso, RO:t, rehtori Koko koulu
Vanhojen tanssit - yleisönäytös ja koulunäytös Helmikuu Liikunnanopettajat ja lavasteryhmä

Esiintyjät ja 2. vt:n RO:t Koko koulu

Vanhempainillat   RO:t järjestävät  
Lukiodiplomien esittelytilaisuus Toukokuu Ohjaavat opettajat ja rehtori Koko koulu

Muut tapahtumat tarkentuvat lukuvuosisuunnitelmassa, ja niiden ajankohdat ilmoitetaan jaksokalentereissa. Koulun tilaisuudet taltioidaan, ja mahdollisuuksien mukaan ne ovat nähtävissä koulun kotisivuilla.