Yo-ohjeet

Opiskelijan tietopankki

Erkko - lukion ylioppilastutkinto-ohjeet 2018–2019

Ylioppilastutkinto

Yleistä

  • Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta huolehtii ylioppilastutkintolautakunta (YTL).
  • Tutkinnon kokeiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen toiminnasta vastaava rehtori.
  • Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.
  • Tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Koko tutkinto suoritetaan samalla kielellä.
  • Ylioppilastutkinto koostuu neljästä pakollisesta kokeesta.
  • Kokelas voi suorittaa ylimääräisiä kokeita.
  • Kokelas aloittaa tutkinnon suorittamisen, kun hän ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon.
  • Tutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana.
  • Ylioppilastutkintotodistuksen saa vain, jos opiskelija on saanut lukion päättötodistuksen tai ammatillisen tutkintotodistuksen.
  • Tutkintoa voi täydentää myöhemmin ylimääräisillä kokeilla.

 

Pakolliset kokeet

Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto, jonka hyväksyttävä suorittaminen edellyttää neljän pakollisen kokeen suorittamista, joista ainoastaan äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Muut pakolliset kokeet kokelas valitsee seuraavien neljän kokeen joukosta: toinen kotimainen kieli, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe, ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelaan on suoritettava pitkän oppimäärän mukainen koe yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Ylimääräisten kokeiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa.

 

Kokeiden suoritus

Kokelaan on suoritettava ylioppilastutkinto enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Kokelas aloittaa tutkinnon suorittamisen, kun hän ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Kokelaan ilmoittautuminen on sitova ja hän ei voi muuttaa yksittäisen kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä tutkinnon kuluessa. Kokelas voi valita suorittamansa kokeen matematiikassa A- (pitkä) tai B-tason (lyhyt) mukaan, toisessa kotimaisessa kielessä A- (pitkä) tai B-tason (keskipitkä) mukaan ja vieraassa kielessä A- (pitkä) tai C-tason (lyhyt) mukaan riippumatta siitä minkä laajuiset lukio-opinnot hän on suorittanut ko. aineessa. Kokelas voi osallistua yhdellä tutkintokerralla vain yhteen pitkän oppimäärän vieraan kielen kokeeseen. Jollei kokelas suorita tutkintoa säädetyssä ajassa, on se kokonaisuudessaan uusittava.

Hylättyä pakollista koetta saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. ”Kun kokelas on valinnut tutkintonsa pakolliseksi kokeeksi vaativamman tason kokeen tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettavan äidinkielen kokeen ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason.” (A 915/2005 4 §) Kokelaalla pitää kuitenkin olla tutkinnossaan vähintään yksi A-tason koe pakollisena.

Jos kokelas ei suorita määräaikaan mennessä hylättyä pakollista koetta, on koko tutkinto suoritettava uudestaan. Hylättyä ylimääräistä koetta voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Ylimääräisen kokeen tasoa ei voi vaihtaa. Hyväksyttyä koetta opiskelija voi korottaa yhden kerran ilman aikarajaa.

Koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi, jos kokelas ei saavu koetilaisuuteen tai ei jätä koesuoritusta arvioitavaksi. Keskeytettyä koetta ei kompensoida ja se lasketaan kokelaalle kokeen suorituskerraksi. Jos kokelas ei saavu äidinkielen lukutaidon tai kirjoitustaidon kokeeseen tai ei jätä kummassakin kokeessa suoritusta arvosteltavaksi, koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi.

 

Tutkinnon hajautus ja osallistumisoikeus

 

Opiskelija voi suorittaa ylioppilastutkinnon ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Opiskelija saa oikeuden osallistua tutkintoon, kun opiskelija on opiskellut ennen kirjallisia kokeita vähintään pakolliset kurssit kirjoitettavasta aineesta. Vieraan kielen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, voi osallistua kun on opiskellut kolme kurssia kyseistä ainetta.

Rehtorin päätöksellä opiskelija voi suorittaa sellaisessa tutkintoaineessa ylioppilaskokeen, jota hän ei ole opiskellut omassa koulussaan vaan hän on hankkinut riittävät tiedot ja taidot muulla tavalla esimerkiksi ulkomailla opiskelemalla.

Kokelaan pitää miettiä tarkkaan hajautuksen aloittamista. Hajautus kannattaa aloittaa vasta, kun on varmaa, että kokelas ehtii opiskella riittävän määrän kirjoitettavien aineiden kursseja ja toisaalta, että hän ehtii suorittaa kaikki kirjoitusaineidensa kurssit kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Ylioppilaskirjoituksia ei kannata aloittaa vaikka opiskelijalla olisi oikeus ilmoittautua kokeisiin, jos häneltä puuttuu 20 kurssia tai enemmän lukion oppimäärästä.

Hyvään ylioppilaskirjoitustulokseen ei riitä ainoastaan pakollisten kurssien opiskelu. Kussakin tutkintoaineessa kokeet laaditaan lukion tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärän perusteella.

Tutkintoon valittavat aineet tulee harkita tarkoin. Opiskelijan on järkevää huomioida tutkintoaineiden valinnassa koulumenestys ja jatko-opintosuunnitelmat. Opiskelija tekee hajautuksesta aina suunnitelman wilmaan. Opiskelijan tulee neuvotella hajautuksesta tarvittaessa opinto-ohjaajan kanssa, jotta hän ei tutkintoaineiden valinnoillaan ja kirjoitusaikataululla tarpeettomasti kavenna jatko-opintomahdollisuuksiaan.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aiemmin ilmoittautunut. Tutkintoa voi täydentää myös saman oppiaineen eritasoisilla kokeilla.

HUOM! Tutkintoa voi täydentää vasta, kun se on suoritettu hyväksytysti. Kokelas ei voi täydentää tutkintoa ylimääräisillä kokeilla, jos hän on tullut hylätyksi pakollisessa kokeessa.

 

Maksut ja ilmoittautuminen

Ylioppilastutkinnosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta. Lautakunta perii tutkintoon osallistuvalta opiskelijalta perusmaksun ja koekohtaisia maksuja. Kokelaalle lähetetään lasku kotiin tutkintomaksuista.  Kokelaan tulee huolehtia kaikista ylioppilastutkintoon liittyvistä maksuista. Kokelas saa tutkintotodistuksen vasta sen jälkeen, kun kaikki maksut on maksettu.

Kokelaan ilmoittautuessa ensimmäistä kertaa tutkintoon, hän ilmoittautuu suorittamaan koko tutkintoa riippumatta siitä osallistuuko hän ilmoittautumista seuraavana tutkintokertana kaikkiin pakollisiin kokeisiin tai yksittäisiin kokeisiin. Kevään tutkintoon ilmoittaudutaan viimeistään edellisen vuoden marraskuun 23. päivänä. Syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään kesäkuun 5. päivänä.

Kokelaan ilmoittautuminen tutkintoon ja kokeisiin on aina sitova. Ilmoittautumisen jälkeen kokelas ei voi enää muuttaa valintojaan yksittäisen kokeen ylimääräisyydestä tai pakollisuudesta. Koemaksuja ei palauteta kokelaalle, jos hän ei osallistu yksittäiseen kokeeseen. Yksittäisten kokeiden koemaksut palautetaan, jos rehtori on evännyt kokelaalta oikeuden osallistua johonkin yksittäiseen kokeeseen. Perusmaksua ei palauteta missään tapauksessa.

Kokelas ilmoittautuu suorittamaan tutkintoa, erillisiä kokeita, uusimaan hylättyä koetta tai hyväksyttyä koetta tai täydentämään tutkintoaan. Ilmoittauduttaessa kokelaan pitää selvästi ilmaista, mikä hänen osaltaan edellä mainituista vaihtoehdoista on oikea. Samalla kokelaan tulee ilmoittaa kokeita koskevat tiedot (onko yksittäisen aineen koe pakollinen vai ylimääräinen, minkä tasoisesta kokeesta on kysymys ja minkä katsomusaineen hän valitsee reaaliaineen kokeessa).

Kokelaan ilmoittautuminen voidaan mitätöidä kokelaan hakemuksen perusteella vain erityisen painavasta syystä. Kokelas osoittaa tällaisen hakemuksen ylioppilastutkintolautakunnalle. Koulu antaa tarkempia ohjeita hakemuksen tekemiseen.

Lukion rehtori voi evätä osallistumisen ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen, jos kokelas ei täytä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 4 §:ssä osallistumiselle säädettyjä edellytyksiä. Rehtori antaa osallistumisoikeuden epäämisestä kirjallisen päätöksen. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. (Esimerkiksi pakollisia kursseja suorittamatta kirjoitusaineesta.) Hylkäämisen perusteena voi olla myös se, että lukio ei voi tilojen tai valvojien riittämättömyyden takia ottaa vastaan kaikkia erillisen kokeen suorittajia, kokeiden uusijoita tai tutkinnon täydentäjiä. (YTL, yleiset määräykset ja ohjeet 11.12.2009) Katso myös kohtaa muutoksenhaku!

 

Ylioppilaskokeiden erityisjärjestelyt

 

Vammaisten ja lukihäiriöisten kokelaiden erityisjärjestelyt

Vammaista, luku- ja kirjoitushäiriöistä kokelasta pyritään auttamaan ylioppilaskokeissa erityisjärjestelyillä. Vammaisella kokelaalla erityisjärjestelyt voivat olla esim. avustajan käytön salliminen koetilanteessa ja teknisten apuvälineiden käyttäminen kokeissa.

Luku- ja kirjoitushäiriöinen kokelas voi anoa esim. pidennystä koeaikaan. Jos kokelaalle ei myönnetä pidennystä koeaikaan lukihäiriön perusteella, hänen lukihäiriöstään menneen lausunnon tarkistaa ylioppilastutkintolautakunnan lukivaliokunta. Lukivaliokunta voi esittää kokelaalle arvosanamuutosta yhdessä kokeessa, jos kokeen pistemäärä sijoittuu lähelle ylempää arvosanaa.

Kokelaan tai poikkeuksellisesti hänen huoltajansa on syytä anoa lautakunnalta erityisjärjestelyjä jo heti lukio-opintojen alkuvaiheessa. Viimeistään anomukset tulee tehdä tutkintoon ensimmäistä kertaa ilmoittauduttaessa. Kokelaan tai huoltajien on itse huolehdittava lausuntojen hankkimisesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Koulu antaa tarkemmat ohjeet hakemusten tekemisestä ja vaadittavista lausunnoista. Ennen erityisjärjestelyjen hakemista ja lääkärinlausunnon hankkimista kokelaan on neuvoteltava tarvittavista erityisjärjestelyistä lukion rehtorin kanssa. Hakemus jätetään koululle ja koulu toimittaa sen ylioppilastutkintolautakunnalle.

 

Kuulovammaiset kokelaat

”Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, ylioppilas-tutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon (L 672/2005, 8 §).

Jos kokelaalla on vamma, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Ylioppilas-tutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella (L 915/2005, 6 §).

Jos ylioppilaskokelaalla on kuulovamma ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että se otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta kuulovammaa koskeva selvitys Ylioppilastutkintolautakunta luokittelee kuulovamman vaikeusasteen seuraavalla asteikolla: lievä, keskivaikea, vaikea, kuuro ja syntymäkuuro. Kuulovamma voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä.

Jos kuulovamma on keskivaikea tai vaikea, kokelas voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä. Jos kuulovammainen kokelas ei pysty selviytymään kuullunymmärtämisosiosta erityisjärjestelyin, hän voi hakea vapautusta siitä. Erityisjärjestelyjä kuullunymmärtämisosioon haetaan viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Vapautusta kuullunymmärtämisosiosta haetaan jo lukio-opintojen alkupuolella.

Kokelaan tutkintotodistukseen ei tule merkintää tämän määräyksen mukaisista erityisjärjestelyistä, mutta jos kokelas tämän määräyksen mukaisesti vapautetaan kuullunymmärtämisosiosta, tutkintotodistukseen tulee merkintä: vapautettu kuullun-ymmärtämisosiosta.

Syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas, jonka äidinkieli on viittomakieli, voidaan katsoa vieraskieliseksi. Lautakunta voi ottaa vieraskielisyyden huomioon arvostelussa (ks. ylioppilastutkintolautakunnan erillinen vieraskielisiä kokelaita koskeva määräys).

Syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas voi korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi toisena kielenä -kokeella.” (YTL, Kuulovammaiset kokelaat 20.1.2012)

 

Vieraskieliset kokelaat

”Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai erillisen kokeen, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. (L 672/2005, 8 §) Jokin muu erityisen painava peruste on esimerkiksi se, että kokelas on käynyt pitkään koulua ulkomailla. Vieraskieliseksi voidaan katsoa myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas.

Jos kokelas on vieraskielinen ja hän haluaa, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, lukion tulee toimittaa lautakuntaan selvitys vieraskielisyydestä. Selvityksen lähettämiseen tulee olla kokelaan tai hänen huoltajansa suostumus. Selvitys toimii puoltolauseena, mutta haluttaessa siihen voi liittää lisäselvityksiä vieraskielisyyden asteesta tai vieraskielisyyden vaikutuksesta kokelaan koulumenestykseen.

Lautakunnan vieraskielisten kokelaiden puoltolauseita käsittelevä valiokunta, jonka jäseninä on eri aineiden asiantuntijoita, tutkii vieraskielisyydestä lähetetyt selvitykset ja tarkistaa tulosten valmistuttua vieraskielisten kokelaiden saamat arvosanat. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan huomioon kokelaan arvioitu vieraskielisyyden aste sekä kokelaan saaman pistemäärän ja seuraavan arvosanan alarajan välinen piste-ero. Arvosanamuutos on mahdollinen vain yhdessä kokeessa ja ainoastaan silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Opiskelija voi halutessaan esittää lautakunnalle toivomuksen korotuksen kohdistamisesta tiettyyn kokeeseen.” (YTL, Vieraskieliset kokelaat 4.11.2008)

 

Ohjeita koetilanteeseen

 

Yleistä

Kokeet alkavat koulun ilmoittamana aikana. Kokelaan tulee olla riittävän ajoissa paikalla, jotta hän pystyy osallistumaan kokeeseen. Saavu koeaamuina paikalle viimeistään puoli tuntia ennen koetta, jolloin ehdit rauhallisesti valmistautua kokeeseen. Rehtori alkaa ”huutaa” kokelaita koetilaan 30 minuuttia ennen kokeen alkua. Varaa mukaasi kokeessa tarvittavat välineet: tietokone, kuulokkeet, kynät, kumit, viivaimet ja harpit. Koevälineet tuodaan erillisinä eikä koetilanteessa sallita penaalin tai vastaavien käyttöä.

Reaaliaineen ja matematiikan kokeessa käytettävät taulukkokirjat ja laskimet tulee jättää tarkastettavaksi viimeistään koetta edeltävänä päivänä klo 10 mennessä kansliassa olevaan koriin. Reaaliaineiden kokeissa taulukkokirjojen ja laskinten käyttö on sallittu ainoastaan fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa. Taulukkokirjaan ja laskimeen (kanteen) pitää selvästi merkitä oma nimi.

"Matemtiikan koesuoritukset kokelas saa jättää arvosteltavaksi lyijy-, muste- tai kuulakynällä kirjoitettuina. Kokelaan tulee kirjoittaa koesuoritukset selvästi ja siististi. Lyijykynän jälki ei saa olla liian himmeä; sopiva lyijykynä on HB tai nro 2. Samoin kuulakynän jäljen on oltava yhtenäinen ja tahraamaton. Käsialan on oltava luettavaa.

Jos kokelas huomaa puhtaaksi kirjoittaessaan tehneensä virheen, hän korjaa virheen siististi ja yksiselitteisesti. Jos suoritus on kirjoitettu lyijykynällä, virheen voi korjata pyyhkimällä kohdan kumilla ja kirjoittamalla sen uudelleen.

Mikäli kokelas ei halua, että hänen koesuorituksensa arvostellaan, hänen on selkeästi yliviivattava suoritus koetilaisuudessa. Koetilaisuuden jälkeen suoritusta ei voi mitätöidä, vaan se lähetetään ylioppilastutkintolautakuntaan arvosteltavaksi.” (YTL, yleiset määräykset ja ohjeet 11.12.2009)

Sähköisessä kokeessa kokelaan on kirjoitettava vastaus koetehtävässä osoitettuun tilaan. Kokelas voi luonnostella samanaikaisesti vastauksia useampaan koetehtävään. Ennen kokeen päättämistä kokelas poistaa koetehtävien suorituksista ne, joita hän ei halua jättää arvosteltavaksi. Sähköiseen kokeeseen vastaamisesta annetaan tarkemmat ohjeet ainekohtaisissa ohjeissa, kokeen alussa ja koetehtävien yhteydessä.

Kokelaan tulee kirjoittaa jokaiseen paperiin oma nimikirjoitus, nimen selvennys ja kokelasnumero. Luonnospaperit yliviivataan ja niihin kirjoitetaan konsepti. Kaikki paperit ja tehtävävihkot jätetään päävalvojalle. Kokelas ei saa viedä mitään koemateriaalia pois salista.

Kokeisiin voi tuoda omia eväitä. Kokelaan tulee huolehtia, että hänen juomansa ja syömisensä on pakattu niin, että ne ovat helposti avattavissa eikä ruoan ja juoman nauttiminen aiheuta häiriötä koetilanteessa. Kokelas ei saa tuoda koetilaan mitään sellaisia pulloja, suklaapatukoita, käärepapereita, paketteja tms., joissa on kirjoitusta, numeroita tai muuta tekstiä. (Sama määräys koskee kokelaan vaatetusta!) Koulun puolesta on tarjolla eväspaketti.

Jos kokelas tarvitsee omia lääkkeitä kokeen aikana, hän varustaa ne omalla nimellään ja jättää ne päävalvojan pöydälle ennen kokeen alkua. Koulun puolelta varataan yleisimmin käytettyjä kipu- ja pahoinvointilääkkeitä koetilaan. WC-tiloissa on koepäivinä terveyssiteitä.

Matkapuhelimet ja muu arvoesineistö on syytä jättää kotiin koepäivinä, koska koulu ei pysty järjestämään vartioitua säilytystä. Lompakot kokelaat voivat jättää erikseen ilmoitettuun paikkaan. Koetilaan ei saa tuoda mitään muita välineitä tai tavaroita kuin edellä mainitut apuvälineet ja eväät. Matkapuhelimen tuominen koetilaan on ehdottomasti kielletty ja sen hallussapito kokeessa katsotaan vilpin yritykseksi.

Kokelaan velvollisuus on huolehtia, että hänellä on sähköisessä kokeessa mukanaan päätelaiteohjeen (https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Digabi/ytl_paatelaiteohje_2016_fi.pdf) mukainen tietokone, virtajohto ja kuulokkeet. Kokelaan tulee osata käynnistää päätelaitteensa lautakunnan toimittamalta USB-muistilta. Halutessaan kokelas voi käyttää päätelaitteessaan lisälaitteita: näppäimistöä, langallista hiirtä tai muuta vastaavaa osoitintyökalua. Päätelaitteiden verkkoliikenne saattaa vaatia USB-liitäntäisiä lisälaitteita, kuten Ethernet- tai WLAN-adaptereita. Tarvittavien laitteiden liittäminen saattaa vaatia USB-toistimen (USB-hubin) käyttöä. Lisälaitteet eivät saa sisältää kokelaan koesuoritusta edistäviä aineistoja tai toimintoja (esim. oikoluku). Langattomien lisälaitteiden käyttö on kokonaan kielletty. Lisälaitteet eivät saa häiritä muita kokelaita. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien päätelaitteiden ja lisälaitteiden käyttö. Lukion rehtori voi tarvittaessa vaatia, että lisälaitteet tarkistetaan etukäteen. Rehtori voi tarvittaessa määrätä kokelaan käyttämään lukion päätelaitetta oman päätelaitteensa sijasta.

Kokelas saa poistua koesalista WC:hen opettajan saattamana. Halutessaan WC:hen kokelas nousee seisomaan ja odottaa opettajan lupaa lähteä. Opettaja ohjaa kokelaan WC:hen. Kokelas ei saa keskustella koetilanteessa toisten opiskelijoiden kanssa. Halutessaan lisää papereita, kyniä, muita välineitä tai esim. lääkkeitä kokelas viittaa näkyvästi. Valvoja tulee kokelaan luokse ja kokelas voi pyytää haluamansa tarvikkeet valvojalta, joka noutaa ne kokelaalle. Jos kokelas pudottaa työskentelyvälineitä kokeen aikana, hän pyytää näkyvästi viittaamalla valvojaa antamaan välineen takaisin.

Kokelaalla ei saa olla mukanaan kokeessa mitään tutkintoaineeseen liittyvää materiaalia. Jos sellaista havaitaan, tulkitaan se vilpin yritykseksi. Jos kokelas syyllistyy vilppiin tai vilpin yritykseen tai muuten rikkoo tutkintojärjestystä vastaan, hänen kaikki kyseisen tutkintokerran aineet hylätään. Myös vilpin yrityksessä auttavaa kohtaa sama rangaistus. Kokeesta poistuminen ennen sallittua aikaa tulkitaan vilpin yritykseksi.

Jos kokelas sairastuu kesken kokeen äkillisesti, kokelas viittaamalla pyytää valvojan luokseen. Päävalvoja ilmoittaa sairastumisesta rehtorille, joka järjestää kokelaan kokeen jatkumisen.

Mikäli kokelas sairastuu välittömästi ennen koetilaisuuden alkua vakavasti niin, että lääkäri suosittaa hänelle kirjoittamista muualla kuin koulussa, on kokelaan oltava heti yhteydessä rehtoriin. Ainoastaan rehtori (tai hänen sijaisensa) voi tehdä päätöksen poikkeuksellisista kirjoitusjärjestelyistä. Tällaisessa tapauksessa kokelaan on toimitettava välittömästi lääkärintodistus koululle. Kirjoitustilaisuus pyritään tällöin järjestämään esim. koulun terveydenhoitotiloissa, kotona tai sairaalassa. Lääkärintodistuksesta tulee selkeästi käydä ilmi sairaus, sen vaikeusaste ja ajankohta. Tavanomaisissa sairaustapauksissa kokelas kirjoittaa normaalisti muiden mukana koetilaisuudessa.

 

Kompensaatio

 

”Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi pakollisessa kokeessa annetun hylätyn arvosanan estämättä, jos arvosana ei ylioppilastutkintolautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan estä tutkintotodistuksen antamista eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen. (L 672/2005, 6 §) Menettelyä kutsutaan kompensaatioksi.

Ellei kokelas halua kompensaatiota suoritettavan, hänen on annettava asiasta kirjallinen ilmoitus lukiolle, joka toimittaa sen edelleen lautakunnalle. Keskeytynyttä koetta ei voi kompensoida.

Lautakunta noudattaa kompensaatiossa seuraavia perusteita. Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+, i, i- ja i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7, eximia cum laude approbatur 6, magna cum laude approbatur 5, cum laude approbatur 4, lubenter approbatur 3 ja approbatur 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n.” (YTL, yleiset määräykset ja ohjeet 11.12.2009)

 

Muutoksenhaku ylioppilastutkinnossa

 

Vilppitapauksissa kokelas voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta, jos hän on tyytymätön rehtorin päätökseen, jossa hänen katsotaan syyllistyneen vilppiin tai tutkintojärjestyksen rikkomiseen. Muutoksenhakuohje on rehtorin päätöksen yhteydessä.

Kokelas voi hakea oikaisua lääninhallitukselta rehtorin päätökseen, jossa häneltä evätään osallistumisoikeus ylioppilastutkinnon kokeeseen tai tutkintoon. Muutoksenhakuohje on rehtorin päätöksen yhteydessä.

Kokelaalla on mahdollisuus saada tietoon suorituksensa arvosteluperusteet opettajan tai rehtorin kautta. Opettaja tai rehtori saa sensorin yhteystiedot lautakunnan kansliasta, jos sensori on antanut tähän suostumuksensa. Koululla ei ole oikeutta luovuttaa arvostelijan tietoja kolmannelle osapuolelle (opiskelijalle, opiskelijan vanhemmille, jne.) ennen kuin on kulunut vuosi tutkinnon suorittamisesta. Jos kokelas ei ole tyytyväinen koulun kautta tulleeseen selvitykseen, hän voi hakea lautakunnalta tarkistusarvostelua. Tarkistusarvostelupyyntö on jätettävä ylioppilastutkinto-lautakunnalle 14 vuorokauden kuluessa siitä päivämäärästä, jolloin kokelaalla on ollut tilaisuus henkilökohtaisesti saada arvostelu tietoonsa. Tarkistusarvostelusta lautakunta perii maksun. Koulu antaa tarkemmat ohjeet tarkistusarvostelupyynnön tekemisestä.

Kokelas voi halutessaan tutustua koesuoritukseensa ja siihen tehtyihin arvostelumerkintöihin. Kokelaan tulee ilmoittaa tällainen pyyntö ylioppilastutkintolautakunnalle joko puhelimitse tai kirjallisesti. Koesuoritukseen voi tutustua lautakunnan kansliassa Helsingissä tai siitä voi pyytää kopion. Nähtäville saaminen on mahdollista aikaisintaan 20. kesäkuuta kevään kokeiden osalta ja syksyn kokeiden osalta aikaisintaan 20. joulukuuta.

 

Opiskelijan vastuu

 

Opiskelijan tulee noudattaa ylioppilaskokeessa lautakunnan ohjeita ja tutkintojärjestystä. Tämän vuoksi kokelaan tulee tarkoin perehtyä ylioppilastutkinnon rakenteeseen, vaatimuksiin ja ainekohtaisiin ohjeisiin. Koulussa edellä mainitut ohjeet käydään läpi ainekohtaisesti ja yleisissä tiedotustilaisuuksissa. Kokelaalla itsellään on mahdollisuus tutustua ohjeisiin Internetissä osoitteessa http://www.ylioppilastutkinto.fi

Kokelas itse on vastuussa siitä, että on hän on selvillä tutkintoon liittyvistä määräyksistä ja ohjeista sekä niiden noudattamisesta.

 

Koekohtaisia ohjeita

 

Äidinkieli

Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Lukutaidonkokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot ja kirjoitustaidon kokeessa kirjallisen ilmaisun ja tekstin rakentamisen taidot. Molemmissa kokeissa aineistoilla on vahva asema, joten lukeminen ja kirjoittaminen liittyvät niissä toisiinsa.

Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun pistesumman perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat.

Äidinkielen kokeen hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelaalla on suoritus kokeen molemmista, eri päivinä suoritettavista osista. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan äidinkielen kokeen koetilaisuuteen tai ei jätä molemmissa koetilaisuuksissa koesuoritusta arvosteltavaksi, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen. (A 915/2005, 4 §).

 

Lukutaidon koe

Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Tehtävät liittyvät esimerkiksi aineistona olevien tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Lukutaidon koe on kuudentunnin mittainen.

Kokeessa on kaksi osaa. Osa I keskittyy asia- ja mediatekstien, osa II kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Molemmissa osissa on tarjolla kaksi tehtävää. Kokelas valitsee yhden tehtävän kummastakin osasta, eli lukutaidon kokeessa vastataan yhteensä kahteen tehtävään.

Asia- ja mediateksteihin keskittyvän osan I tehtävissä voidaan esimerkiksi pyytää vertailemaan tekstejä, nostamaan esiin teksteistä löytyviä näkemyseroja tai ristiriitoja ja selittämään niitä, pohtimaan niiden uskottavuutta ja luotettavuutta, tulkitsemaan tekstejä konteksteihin sijoittamisen avulla tai analysoimaan ja pohtimaan eri ilmaisumuotojen tapoja rakentaa merkityksiä. Osassa I korostuu erittelevä ja kriittinen lukutaito.

Kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin keskittyvän osan II tehtävänannot voivat esimerkiksi ohjata erittelemään, analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja niiden ilmaisutapoja, vertailemaan tekstejä, tulkitsemaan niitä tietystä näkökulmasta tai suhteessa tekstin aika- tai lajikontekstiin. Osassa II korostuu tekstien tulkinnan taito.

Yksittäinen tehtävänanto voi olla yksi- tai kaksiosainen. Yksiosainen tehtävä edellyttää yhtenäisen pidemmän tekstin tuottamista ja kaksiosainen kahden lyhyemmän tekstin tuottamista. Vastausten suositeltavat pituudet ilmoitetaan tehtävänannon yhteydessä. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, joka ilmoittaa käytetyt merkit. Vastaustilaa ei kuitenkaan ole rajattu tiettyyn merkkimäärään.

Lukutaidon kokeessa vastaustekstiä ei otsikoida. Aineistoon viitataan, mutta aineistoa ja sen sisältöä ei tarvitse esitellä erikseen.

 

Kirjoitustaidon koe

Kirjoitustaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kirjallista ilmaisukykyä sekä taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. Tehtävänä on tuottaa pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti aineistojen avulla. Kirjoitustaidon koe on kuuden tunnin mittainen.

Kokeessa on tietty, äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin liittyvä laajahko teema ja 5–7 siihen liittyvää aihetta. Kokelas valitsee aiheista yhden, täsmentää tai rajaa näkökulmansa ja kirjoittaa tekstin teemaan liittyviä aineistoja hyödyntäen. Teksti otsikoidaan valitun näkökulman mukaisesti.

Kokeessa annetaan 6–8 teemaan liittyvää aineistoa, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Kokelas valitsee niistä aiheeseensa ja näkökulmaansa sopivat aineistot. Kokelaan on käytettävä vähintään kahta aineistoa omassa tekstissään.

Tekstin sopiva pituus on noin 6 000 merkkiä ilman sanavälejä laskettuna. Tämä merkkimäärä ei kuitenkaan ole normi vaan suositus. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, mutta vastaustilaa ei rajoiteta.

 

Suomi toisena kielenä -koe

”Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. (L 672/2005, 2, 6 §) Näin myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas voi korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeella.

Osallistumisoikeutta suomi toisena kielenä -kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkinto-lautakunnalta. Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista lautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan osallistumisoikeuden (äidinkielen). Mikäli väestörekisterissä ilmoitetaan äidinkieleksi suomi mutta todellinen äidinkieli on jokin muu, kokelas, hänen huoltajansa tai lukion rehtori voi lähettää lautakunnalle tarkentavan selvityksen tai hakemuksen asian huomioon ottamisesta.

Suomi toisena kielenä -koe on yksipäiväinen, ja sen kesto on kuusi tuntia. Koe suoritetaan ilmoitettuna äidinkielen koepäivänä.  

Jos kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on osallistunut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeeseen mutta tullut siinä hylätyksi, hän saa halutessaan uusia hylätyn pakollisen kokeen osallistumalla suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeeseen. (A 915/2005, 4 §)

Suomi toisena kielenä -koe muodostuu kolmesta tehtäväkokonaisuudesta, joista ensimmäisessä mitataan kuullun ymmärtämistä, toisessa lukutaitoa ja kolmannessa kirjoitustaitoa.

Koe suoritetaan suljetussa verkkoympäristössä. Sanakirjat tai sähköiset sanakirjat eivät ole sallittuja. Suomi toisena kielenä -koetta varten kokelas tarvitsee tietokoneeseen liitettävät kuulokkeet. Koko koe suoritetaan yhden päivän aikana, ja se kestää enintään 6 tuntia.

Kokelas voi valita, missä järjestyksessä hän suorittaa koetehtävät. Hän voi palata kirjallisia taitoja mittaavien tehtävien aineistoihin ja joihinkin kuullun ymmärtämistä mittaavien tehtävien aineistoihin koeajan kuluessa. Kokelas voi muuttaa kaikkia vastauksiaan siihen asti, kunnes hän päättää kokeen.

 

Vieraat kielet

Digitaaliseen kielikokeeseen sisältyy seuraavia kielitaidon osa-alueita mittaavia tehtäviä:

• kuullun ymmärtäminen

• luetun ymmärtäminen

• kirjallinen tuottaminen

• sanaston ja rakenteiden hallinta.

Samaa kielitaidon osa-aluetta mittaavat tehtävät muodostavat tehtäväkokonaisuuden. Tehtäväkokonaisuuden tehtävät voivat sijaita kokeessa erillään toisistaan. Tehtävä voi sisältää useita osioita. Kaikki tehtävän osiot tulee suorittaa, ellei vaihtoehtoisuutta ole erikseen ilmoitettu ohjeistuksessa.

Jos kokeeseen sisältyy kuullun ymmärtämistä mittaavia tehtäviä, kokelaan on jätettävä arvosteltavaksi suoritus kuullunymmärtämisen tehtäväkokonaisuudesta sekä lisäksi suoritus ainakin yhtä muuta osa-aluetta mittaavasta tehtäväkokonaisuudesta, jotta koesuoritus olisi hyväksytty.

Myös kielitaidon eri osa-alueita yhdistävät tehtävät ovat mahdollisia. Suullista kielitaitoa arvioidaan ylioppilaskokeessa aikaisintaan vuonna 2022.

Digitaalisessa kielikokeessa ovat mahdollisia autenttista aineistoa monipuolisesti hyödyntävät tehtävätyypit. Tehtävänantoon liittyvä aineisto voi olla esimerkiksi tekstejä, kuvia, tilastoja, karttoja, videoita tai äänitallenteita.

Digitaalisessa kielikokeessa mahdollisia tehtävätyyppejä ovat esimerkiksi erilaiset monivalinta- ja aukkotehtävät sekä vapaat tuottamistehtävät.

Tehtävän suorittamiseen tarvittava ohjeistus annetaan tehtävän yhteydessä. Esimerkiksi vastauksen tavoitepituus kerrotaan tehtävänannossa. Vastauksia saa luonnostella paperille. Luonnospapereita ei oteta arvostelussa huomioon eikä niitä lähetetä lautakuntaan.

Koe suoritetaan suljetussa verkkoympäristössä. Sanakirjat tai sähköiset sanakirjat eivät ole sallittuja lukuun ottamatta latinan kielen kokeita. Kielikoetta varten kokelas tarvitsee tietokoneeseen liitettävät kuulokkeet.

Koko kielikoe suoritetaan yhden päivän aikana, ja se kestää enintään 6 tuntia. Kokelas voi valita, missä järjestyksessä hän suorittaa koetehtävät. Hän voi palata kirjallisia taitoja mittaavien tehtävien aineistoihin ja joihinkin kuullunymmärtämistä mittaavien tehtävien aineistoihin koeajan kuluessa. Kokelas voi muuttaa kaikkia vastauksiaan siihen asti, kunnes hän päättää kokeen.

Erityisjärjestelyinä kokelas voi edelleen saada kokeesta version, jossa kuullunymmärtämisen osakokeessa on pidennetyt tauot. Lisäksi koko koetta varten on mahdollista saada kaksi tuntia lisäaikaa. Katso tarkemmin erillinen määräys sähköisen kokeen erityisjärjestelyistä. Kuullunymmärtämisen osakoe on ensi vaiheessa ajastettu nykyisen kuullunymmärtämiskokeen tapaan. Kokelas ei voi itse määrittää taukojen pituutta tai kuuntelukertojen määrää.

Sähköisessä kielikokeessa ovat mahdollisia paperikoetta monipuolisemmat tehtävätyypit. Tehtävänantoon liittyvä tausta-aineisto voi olla nykyistä vaihtelevampaa: se voi olla esimerkiksi tekstejä, kuvia, tilastoja, karttoja, videoita tai äänitallenteita. Aineisto voi olla myös nykyistä autenttisempaa, esimerkiksi tekstien pituus ja ulkoasu voivat vaihdella paperikoetta enemmän. Kaikki tarvittava aineisto annetaan tehtävän yhteydessä.

 

Matematiikka

Pitkän ja lyhyen matematiikan kokeessa on 13 tehtävää. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa enintään 10 tehtävään. Tehtävien maksimipistemäärä on 6. Pisteet annetaan kokonaislukuina.

Ylioppilastutkintolautakunta pyrkii järjestämään koetehtävät likimääräiseen vaikeusjärjestykseen helpoimmasta vaativimpaan. Syventävien kurssien tehtävät ovat yleensä niiden vaikeusasteesta riippumatta tehtäväsarjan lopussa.

Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi osaa: A-osa ja B-osa. B-osa jakautuu edelleen kahteen osaan, jotka merkitään tunnuksin B1 ja B2. Alla olevaan taulukkoon on merkitty, kuinka monta tehtävää kussakin osassa annetaan, kuinka moneen tehtävään kokelas vastaa ja mitä apuvälineitä on sallittua käyttää osan tehtäviä suoritettaessa.

Osa Tehtäviä annetaan Kokelas vastaa Apuvälineet
A 4 4 Ei laskinta, taulukkokirja
B1 5 3 Laskin, taulukkokirja
B2 4 3 Laskin, taulukkokirja

 

Kokelaalle annetaan koetilaisuuden alkaessa sekä A-osan että B-osan tehtävävihko ja taulukkokirja. Kokelaan on palautettava A-osan tehtävävihko sekä mahdolliset erilliset vastausarkit viimeistään kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Laskimen käyttö ei ole sallittua sinä aikana, kun A-osan tehtävävihko on kokelaan hallussa. Kun kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkonsa ja mahdolliset erilliset vastausarkit, hän saa laskimen.

A-osassa tehtävien ratkaisut kirjoitetaan tehtävävihkoon, mutta vastausta voi tarvittaessa jatkaa erillisellä puoliarkilla (A4). B-osassa koepapereina käytetään kokoarkkeja (A3 taitettuna) ja puoliarkkeja (A4) sekä millimetripaperia. Koepaperiin jätetään 3–5 ruudun levyinen marginaali. Ratkaisuja saa luonnostella konseptipaperille. Lukio antaa paperit kokelaille.

Kokelas kirjoittaa A-osan tehtävien ratkaisut tehtävävihkoon ratkaisuille varattuihin kohtiin. Vastausta voi tarvittaessa jatkaa erillisellä puoliarkilla, johon merkitään selkeästi lukion numero ja nimi, kokelaan tiedot (kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös) sekä tehtävän numero.

B-osassa kokelas kirjoittaa tehtävän 5 vastauksen kokoarkille aloittaen vastauksensa arkin ensimmäiseltä sivulta. Jos kokelas ei tee tehtävää 5, kirjoittaa hän kokoarkille vain nimitietonsa. Muut tehtävät lasketaan jokainen omalle puoliarkille. Kullekin puoliarkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän ratkaisun. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä voi jatkaa lisäpuoliarkeilla. Mahdolliset kuviot piirretään samalle paperille ratkaisun kanssa tai erilliselle millimetripaperille.

Kokelas jättää arvosteltavaksi tarkoitetut lopulliset ratkaisut selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kokelas laittaa A-osassa mahdolliset lisäpuoliarkit A-osan tehtävävihkon väliin ja B-osassa puoliarkit kokoarkin väliin tehtävien numeroiden mukaisessa järjestyksessä.

Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava.

Jokaisessa A-osan tehtävävihkossa tulee olla lukion numero ja nimi sekä kokelaan numero, nimikirjoitus ja nimen selvennös. Jokaisessa B-osan koepaperissa sekä A-osan mahdollisessa puoliarkissa tulee olla lukion numero ja nimi painettuna tai leimattuna, kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös.

 

Apuvälineet

Matematiikan kokeessa saa käyttää tavanmukaisten kirjoitus- ja piirustusvälineiden lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja seuraavasti: A-osassa on sallittua käyttää vain taulukkokirjaa. B-osassa on sallittua käyttää sekä laskinta että taulukkokirjaa.

Matematiikan kokeen B-osassa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tarvittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon.

Matematiikan kokeessa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö:

  • MAOL: MAOL-taulukot, Otava, sekä vastaava ruotsinnos
  • Ranta-Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY

Kokeessa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. Muiden taulukkokirjojen käyttöön on pyydettävä lautakunnan lupa. Käyttölupa ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet saa korjata, mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin. (YTL. Matematiikan kokeen määräykset 23.8.2016)

Hyväksyttävät apuvälineet matematiikan kokeessa ovat laskin ja taulukkokirja. Apuvälineet toimitetaan tarkastettavaksi kansliaan viimeistään koetta edeltävänä päivänä klo 10 mennessä. Kokelaan pitää ottaa mukaan myös harppi, viivoitin ja astekulma.

 

Reaaliaine

”Reaaliaineissa järjestetään kokeet ylioppilastutkintolautakunnan määräämällä tavalla uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa, filosofiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa. (A 915/2005, 2 §)

Reaaliaineiden kokeissa tulee olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. (A 915/2005, 2 §)

Reaaliaineen koe rakentuu tehtävätyypiltään ja vaativuustasoltaan toisistaan eroavista osista, joissa voi olla useita tehtäviä. Osa tehtävistä voi olla pakollisia. Tehtävissä voi olla oheismateriaalina esimerkiksi tekstejä, kuvia, tilastoja, karttoja, animaatioita, videoita tai äänitallenteita.

Tehtävien määrä kussakin reaaliaineen kokeessa riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien määrästä, oppiaineen luonteesta ja tehtävien luonteesta. Tehtävien määrät ja vastausten enimmäismäärät kokeissa ovat seuraavat:

  tehtävien määrä vastausten enimmäismäärä
evankelisluterilainen uskonto 9 5
ortodoksinen uskonto 9 5
elämänkatsomustieto 9 5
filosofia 9 5
psykologia 9 5
historia 9 5
yhteiskuntaoppi 9 5
maantiede 9 5
terveystieto 9 5
fysiikka 11 7
kemia 11 7
biologia 11 7

     

Vastausten enimmäismäärä kussakin kokeessa määritellään myös jokaiselle kokeen osalle erikseen.

Tehtävän laajuuden ja kysymysmuodon mukaan tehtävän maksimipistemäärä voi vaihdella välillä 15–30 pistettä. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa myös niihin tehtäviin, joissa tehtäväkohtainen maksimipistemäärä on suuri.

Jos kokelas jättää arvosteltavaksi osakohtaisen enimmäismäärän ylittävän määrän vastauksia, katsotaan kokeen kyseisen osan kokonaispistemäärän muodostuvan siitä sallitusta määrästä vastauksia, joiden 4 pistesumma on pienin. Jos tämän jälkeen kokelaan koko kokeen vastausmäärä ylittää vielä kokeen sallitun enimmäismäärän, katsotaan kokeen muodostuvan niistä 7 (fysiikka, kemia, biologia) tai 5 (muut reaaliaineet) vastauksesta, joiden pistesumma on pienin. Opettaja arvostelee valmistavasti kaikki vastaukset ja merkitsee niiden pistemäärät tutkintopalveluun. Kokeen muodostavat tehtävät valitsee lautakunta.

Kokelas voi käyttää koepaperia vastauksen luonnosteluun. Koepapereissa tulee olla lukion nimi painettuna tai leimattuna. Kaikki kokelaan digitaalisessa kokeessa käyttämät koepaperit tulkitaan luonnoksiksi.

 

Apuvälineet

Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tarvittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon.

Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa sallitaan syksyn 2020 kokeeseen saakka seuraavien taulukkokirjojen käyttö:

- MAOL: MAOL-taulukot, Otava, sekä vastaava ruotsinnos

- Ranta—Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY

Kokeissa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. Muiden taulukkokirjojen käyttöön on pyydettävä lautakunnan lupa. Käyttölupa ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet saa korjata, mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin. (YTL. Reaaliaineiden kokeiden määräykset 10.3.2017)

Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja syksyn 2020 kokeeseen saakka. Apuvälineet toimitetaan tarkastettavaksi kansliaan viimeistään koetta edeltävänä päivänä klo 10 mennessä.