Uskonto
6.9 Uskonto
Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun.
Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.
Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.
Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Opetuksen tavoitteet
Uskonnonopetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin
• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä
• kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä
• kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa
• ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen
• hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.
Arviointi
Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida informaatiota sekä ymmärtää uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot.
6.9.1 Evankelis-luterilainen uskonto (UE)
Pakolliset kurssit
1. Uskonnon luonne ja merkitys (UEP1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana
• ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
• saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen
• tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta
• oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.
Keskeiset sisällöt
• uskonnon määrittely ja tutkiminen
• uskonnon ydinkysymykset
• uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa
• Raamattu pyhänä kirjallisuutena
• yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä
• Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat
• Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin
Työtavat ja arviointi
Työtavoissa painotetaan keskustelutaitojen kehittämistä ja pienten opiskeluaineistojen rakentamista ryhmätöinä. Mahdollisuuksien mukaan näitä harjoitellaan myös verkkoympäristössä.
Kaikista tehtävistä opiskelijoille annetaan suullista tai kirjallista palautetta. Kurssiarvosana määräytyy osallistumisaktiivisuuden, tehtävien ja kurssikokeen perusteella.
Yhteydet muihin aineisiin
Kurssi toteuttaa aihekokonaisuutta Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Samoja aiheita käsitellään kursseissa HIP2 (Eurooppalainen ihminen), ETP1 (Hyvä elämä) ja ETP2 (Maailmankuva).
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UEP2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa
• tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa
• ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa
• osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.
Keskeiset sisällöt
• kristillisen kirkon synty
• alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon
• lännen kirkko keskiajalla
• idän kirkon kehitys
• reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla
• nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa
• kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu
Työtavat ja arviointi
Kurssin aiheita käsitellään erilaisin ongelmakeskeisin työtavoin yksilöllisesti ja ryhmissä. Median avulla tarkastellaan, miten kurssissa opiskeltavat asiat elävät ja vaikuttavat nykyhetken maailmassa. Kaikista tehtävistä annetaan palautetta. Kurssiarvosana perustuu kokeeseen, tehtäviin ja osallistumisaktiivisuuteen.
Yhteydet muihin aineisiin
Kurssi toteuttaa aihekokonaisuuksia Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä Viestintä ja mediaosaaminen. Samoja aiheita käsitellään kurssissa HI2 (Eurooppalainen ihminen). Silloin kun nämä kurssit ovat samassa jaksossa, voidaan jokin osa-alue toteuttaa yhteistyössä.
3. Ihmisen elämä ja etiikka (UEP3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen
• saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun
• ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan
• saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin
• ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan
• ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.
Keskeiset sisällöt
• ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema
• kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta
• hyvän ja pahan käsitteet
• kristillinen etiikka ja etiikan teoriat
• yksilöeettisiä kysymyksiä
• yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä
Työtavat ja arviointi
Aiheita käsitellään ennen muuta keskustellen, mutta myös esseen kirjoittamista harjoitellaan. Yksilö- ja yhteiskuntaeettisistä kysymyksistä opiskelijat pitävät tunteja alustaen ja johtaen keskustelua. Kirjallisuuden ohella käytetään mahdollisimman paljon median tarjoamaa ajankohtaista aineistoa.
Arvioinnin perustana on mainittujen tehtävien lisäksi kurssikoe.
Yhteydet muihin aineisiin
Kurssi toteuttaa aihekokonaisuuksia Hyvinvointi ja turvallisuus, Kestävä kehitys, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä Viestintä ja mediaosaaminen. Samoja aiheita käsitellään kursseissa ETP1 (Hyvä elämä), ETP3 (Yksilö ja yhteisö), FIS2 (Filosofinen etiikka) ja FIS4 (Yhteiskuntafilosofia).
Syventävät kurssit
4. Uskontojen maailmat (UES4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
• ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
• ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.
Keskeiset sisällöt
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
• uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
• uskontojen pyhät kirjat ja oppi
• uskontojen eettiset ohjeet
• uskontojen kultit ja rituaalit
• uskontojen suuntaukset
• uskonnot ja yhteiskunta
Työtavat ja arviointi
Opiskelun välineinä käytetään uskontojen pyhiä kirjoja, uskontotieteellistä kirjallisuutta, lehdistöä ja videoita. Arvioinnin perustana ovat suulliset ja kirjalliset tehtävät, osallistumisaktiivisuus ja kurssikoe.
Yhteydet muihin aineisiin
Kurssi toteuttaa aihekokonaisuuksia Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja Viestintä ja mediaosaaminen. Samoja aiheita käsitellään kursseissa HIS6 (Kulttuurien kohtaaminen), GEP2 (Yhteinen maailma) ja ETS5 (Maailman selittäminen katsomusperinteissä).
5. Mihin suomalainen uskoo?? (UES5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen
• ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä
• osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt
• muinaissuomalainen uskonto
• Suomen kirkkohistorian yleislinjat
• luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa
• ei-kristilliset yhteisöt Suomessa
• kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
Työtavat ja arviointi
Kurssi voidaan toteuttaa monimuoto-opiskeluna. Lähiopetuksena opetetaan muinaissuomalainen uskonto, Suomen kirkkohistorian päälinjat, kirkon ja valtion suhde ja uskonnonvapauslaki. Opiskelijat syventävät tieojaan näistä aiheista etätehtävin verkkoympäristössä. Ohjattuna ryhmä- tai yksilötyönä tehdään laajahko kurssityö: tutkielma, multimediatyö, video, piirros- tai akvarellisarja teksteineen, kyselytutkimus tms. muihin sisältöihin liittyvistä teemoista.
Arvioinnin perustana on kurssityö, muut etätehtävät ja osallistumisaktiivisuus.
Yhteydet muihin aineisiin
Kurssi toteuttaa aihekokonaisuuksia Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä Viestintä ja mediaosaaminen. Samoja aiheita käsitellään kurssilla HIS5 (Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan).
Kurssien suorittamisjärjestys
UEP1 suoritetaan aina ensin ja UES5 viimeisenä. Muuten numerojärjestyksestä voi poiketa. Numerojärjestyksessä opiskelua kuitenkin suositellaan.
6.9.2 Ortodoksinen uskonto (UO)
Pakolliset kurssit
1. Ortodoksinen maailma (UOP1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
•tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät
•ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa
•tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä
•näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua.
Keskeiset sisällöt
•varhaiskirkko
•Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät
•idän ja lännen kirkon ero
•Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot
•orientaaliset kirkot
•lännen kirkot
2. Uskonoppi ja etiikka (UOP2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
•tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet
•hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä
•tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin
•ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkintoihin.
Keskeiset sisällöt
•ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite
•Pyhä Kolminaisuus
•Jumalansynnyttäjä
•pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen
•ortodoksinen ihmiskuva
•yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä
3. Raamattutieto (UOP3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
•tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian
•hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa
•tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä
•ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa
•osaa omatoimisen Raamatun käytön.
Keskeiset sisällöt
•Jumala ja ihminen Pentateukissa
•viisauskirjallisuus
•profeetat ja messiasodotus
•evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet
•Jeesuksen henkilö
•Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista
•Paavali ja hänen kirjeensä
Syventävät kurssit
4. Uskontojen maailmat (UOS4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
•tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
•ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
•ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä.
Keskeiset sisällöt
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja.
•uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
•uskontojen pyhät kirjat ja oppi
•uskontojen eettiset ohjeet
•uskontojen kultit, rituaalit ja taide
•uskontojen suuntaukset
•uskonnot ja yhteiskunta
5. Ortodoksinen Suomi (UOS5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
•tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän
•ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä
•hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa
•tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria
•osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.
Keskeiset sisällöt
•suomalainen muinaisusko
•ortodoksit idän ja lännen välissä
•katolisuudesta luterilaisuuteen
•itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko
•maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja erilaisuus
•uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa
|
|
