Tapahtumat aikavälillä 12.06.2009 - 11.06.2010

03.09.2009  Ryhmäytymisiltapäivä

Toisen vuositason Tutor-opiskelijat olivat laatineet ohjelman, jonka avulla uudet opiskelijat tutustuivat toisiinsa. Ohjelma sisälsi yhteensä kuusi eri rastia, joissa tutustuminen sujui jouhevasti erilaisten leikkien avulla. Opiskelijat saivat myös tietoa oppilaskunnan toiminnasta. Päivän päätteeksi nautittiin yhdessä pizzaa koulun ruokalassa.

       



04.09.2009  Effective Communication In A European Context

Englanninkurssi opetusalan henkilöstölle
Effective Communication In A European Context
Scarborough 4.-9.10.2009
Sunnuntai 4.10.
Matka
Matka alkoi palvelulla, jota en ollut ennen saanut: noin kolme tuntia ennen koneen lähtöä kännykkääni tuli Finnairin lähtöselvityksestä viesti, jossa tarjottiin koneesta paikkaa 12D. Kun oli vahvistanut paikkavaraukseni, sain uuden viestin, jossa ilmoitettiin, englanniksi, että check-in on selvä ja kentällä tarvitsee enää jättää matkatavarat Baggage drop deskille, joten jonotuksesta selvisin siellä todella nopeasti.
Finnairin suora lento Helsingistä Manchesteriin sujui aikataulun mukaan, vaikka kapteeni kertoikin voimakkaasta vastatuulesta. Koneessa oli hyvin tilaa, joten sain kaksi paikkaa yksin käyttööni. Matka jatkui junalla suoraan lentokentältä kohti Yorkia, missä piti olla junan vaihto, mutta jonkun korjaustyön takia sieltä mentiinkin eteenpäin bussilla ja perillä olin lopulta vasta kymmenen jälkeen illalla. Majapaikkani Raincliff Hotel oli englantilaisessa luokituksessa merkitty neljän tähden paikaksi, mutta meikäläisten standardien mukaan antaisin sille korkeintaan kaksi ja puoli tähteä. Ihan siisti ja kodikas pikku hotelli se kyllä oli, mutta huone oli todella pieni eikä siellä ollut esim. jääkaappia eikä puhelinta ollenkaan.

Maanantai 5.10.
Hotellin aamiaispöydässä oli monia erilaisia muroja, jukurttia ja hedelmiä sekä paahtoleipää ja sen kanssa hilloja tai hunajaa, mutta ei mitään suolaista. Aamiaisella luokseni tuli turkkilainen nuori nainen esittelemään itsensä, ja tunnistin hänet heti kurssin e-learning-osuudessa olleista osanottajien kuvista. Tämän Nurselin kanssa lähdimme sitten yhdessä aloittamaan ensimmäistä koulupäiväämme Anglolang-kielikoulussa. Ensimmäiseksi tietenkin kaikki esittelivät itsensä. Aamupäivän opettajamme oli nimeltään Sarah ja Nurselin ja minun lisäkseni kurssilla oli kolme naista: norjalainen Janne, Rita Liettuasta, Delia Romaniasta sekä Ranskasta herrat Jean-Philip ja Patrick. Sarah kertoi meille yleisiä käytännön asioita koulusta ja saimme vihdoinkin kurssiohjelman, jonka jälkeen oli vielä pari tutustumisharjoitusta.
Kahvitauon jälkeen jatkoimme Pat-nimisen opettajan kanssa, joka kertoi, että englantilaiset ovat samantapaisia kuin japanilaiset siinä, että asioita ei sanota suoraan, koska se on epäkohteliasta. Sitten harjoittelimme esim., miten viidellä eri tavalla pyydetään toista henkilöä avaamaan ikkuna. Se mitä niistä käytetään, riippuu tietenkin siitä, kuinka hyvin tunnetaan tai kuinka muodollisissa väleissä ollaan.
Iltapäivällä pääsimme pikkubussilla kaupunkikierrokselle ja koska sää oli aurinkoinen, Scarborough näytti todella viehättävältä merenrantakaupungilta, joka oppaan kertoman mukaan onkin ensimmäinen paikka, missä englantilaiset alkoivat viettää merenrantalomiaan ja juomaan ”parantavia” mineraalivesiä. Oikeasti nämä vedet ovat oppaan mukaan jopa myrkyllisiä ja EU on ne sittemmin kieltänyt.

Tiistai 6.10.
Tänään oli tiivis koulupäivä klo 9-16, mutta myös sadepäivä, joten sisälläolo ei harmittanut.
Aloitimme päivän taas Sarah’n kanssa. Keskustelimme englantilaisuudesta ja tutustuimme englannin koulujärjestelmään ryhmätyön avulla.
Seuraava opettaja oli Pat, johon olimme myös tutustuneet jo eilen. Hänen kanssaan aloimme pohjustaa tulevia esitelmiämme. Keskustelimme siitä, miten hyvä esitelmä on rakennettu, mitä osioita siinä kuuluu olla ja minkälaisia kielellisiä keinoja pitää ja voi käyttää.
Iltapäivällä tutustuimme vielä kolmanteen opettajaamme Daniin, jonka aiheena olivat neuvottelutaidot. Teoriaosan jälkeen saimme tyylitellyn turistikartan alueesta, jossa oli erilaisia matkakohteita. Sen jälkeen neuvottelimme ryhmissä, miten viettäisimme tällä alueella yhteisen viikonlopun. Yksimielisyys löytyi yllättävän helposti, sillä esim. minä en ruvennut vastustamaan diskoiltaa enkä urheiluiltapäivää, kun tiesin, ettei niihin tarvinnut oikeasti osallistua.

Keskiviikko 7.10.
Tänään kerrattiin ensin Sarah’n kanssa tähän mennessä opittua sanastoa ja jatkettiin sitten neuvottelutaitojen opettelua, miettimällä, miten eri kansallisuuksia edustavien neuvottelijoiden oma kulttuuritausta vaikuttaa ja pitää ottaa huomioon. Pat keskittyi enemmän sanastoharjoituksiin ja e-maileissa ja virallisemmissa kirjeissä käytettävän kielen eroihin. Viimeisillä kahdella tunnilla opettajana oli taas Dan, joka näytti filminpätkän amerikkalaisesta, joka menee tokiolaiseen firmaan neuvottelemaan japanilaisten kanssa. Sen jälkeen analysoimme yhdessä, mitä kaikkia virheitä amerikkalainen teki ja miksi hänen neuvotteluyrityksensä epäonnistui täydellisesti.
Iltaohjelmaksi meille suositeltiin hotellin lähellä olevaa pubia, jossa oli ”Open Mic Night”. Oletin, että siellä olisi jotain stand-up-koomikko –tyyppistä ohjelmaa, mutta melkein kaikki esiintyjät lauloivat säestäen itseään kitaralla. Nuorin oli ehkä 12-13 -vuotias poika ja vanhin jo keski-iän ohittanut mies. Myös yleisössä oli sekä nuorisoa, että vanhempaa väkeä ja jopa perheitä. Meitä vastapäätä istui synkännäköinen nuorukainen, joka raapusti jotain paperille ja vitsailimme, että hän kirjoittaa varmaan runoa ja esittää sen kohta. Ja juuri niin hän hetken päästä tekikin, mutta runon sisältö oli kyllä minulle hieman liian vaikeaselkoinen.

Torstai 8.10.
Koulu jatkui alkuviikon lukujärjestyksen mukaan: Sarah, Pat, Dan. Harjoittelimme taas neuvottelua ja Sarah kertoi, että huomenna on sitten oikein todella iso ja tärkeä neuvottelu, jossa todelliset taidot punnitaan. Myös Pat ja Dan jatkoivat eilisillä aiheilla ja Pat muistutti, että miniesitelmien on oltava huomenna valmiita.
Täksi illaksi oli suositeltu Scarboroughssa asuvan kuuluisan englantilaisen näytelmäkirjailijan, Alan Ayckbournen uusimman ”My Wonderful Day” –nimisen näytelmän maailman ensi-iltaa. Luulin, että kyseessä olisi todella hieno tilaisuus ja kyselin, miten sinne pukeudutaan. Sain kuulla, ettei se ole niin muodollista, mikä todella piti paikkansa. Teatterissa suurin osa katsojista otti takit mukaan katsomoon ja myös juomia sekä pientä purtavaa, eikä kukaan ollut pukeutunut mitenkään erityisen juhlavasti. Itse näytelmän pääosassa oli 9-vuotias Winnie-niminen tyttö, joka kirjoitti kouluainetta aiheesta ”My Wonderful Day” ja kuvaili siinä ympärillään touhuavia aikuisia. Esitys oli hauska, mutta joissain kohdissa ei kielitaitoni ihan riittänyt ymmärtämään, mille kaikki nauroivat.

Perjantai 9.10.
Päivä alkoi suurella neuvottelulla. Ensin meidät jaettiin kahteen ryhmään, jolla kummallakin oli omat taustatietonsa. Ryhmissä piti suunnitella neuvottelustrategia ja sopia, missä asioissa voimme joustaa ja mistä kohdista pidämme ehdottomasti kiinni. Sitten jokainen sai neuvotella jonkun vastapuolen edustajan kanssa, jotta kaikki saisivat puhua mahdollisimman paljon. Minun parikseni tuli norjalainen Janne ja pohjoismaiseen tapaan ”small talk” jäi melko vähiin ja pääsimme kohtalaisen helposti kompromissiin. Ihmettelin, kun Janne väitti jälkeenpäin, että minulla oli hyvä pokerinaama, joka ei paljastanut mitään. Ehkä suomalainen vähäeleisyys on muiden mielestä taitavaa ”pokan pitämistä”. Seuraavaksi pidimme pienet esitelmämme. Minun aiheenani oli suunnitteilla oleva musiikkiprojektimme. Lopuksi oli tietysti vielä kurssin arviointi ja todistusten jako sekä jäähyväiset. Mielestäni kurssi oli todella mielenkiintoinen, hyödyllinen ja onnistunut. Kaikki opettajat ja muut kurssilaiset olivat todella mukavia ja viikko heidän kanssaan mahtava kokemus.

Merja Vallas

     



03.10.2009  European Youth Parliament

Koulustamme osallistui tänäkin vuonna delegaatio Euroopan nuorisoparlamentin alueelliseen istuntoon, joka pidettiin Tampereen Svenska Samskolanin tiloissa. Koko viikonlopun kestävään tapahtumaan lähtivät Antti Rauhala, Lotta Tarkkala, Joonas Pöllänen ja Katariina Kärkelä, jotka ovat toisen vuositason opiskelijoita. Tilaisuus toimitettiin alusta loppuun englanniksi, ja paikalla oli myös paljon ulkomaalaisia monista eri Euroopan valtioista, sekä Suomeen tulleita vaihto-oppilaita Euroopan ulkopuolelta.
Istunnon perustarkoitus oli käsitellä ryhmissä ennalta annettuja ajankohtaisia aiheita koskien muun muassa ympäristöä, ihmisoikeuksia, työllisyyttä ja teollisuutta. Jokainen delegaation jäsen valitsi oman aiheen, johon tuli tutustua ennen sessioon osallistumista ryhmätyön sujuvuuden saavuttamiseksi. Tervetuliaisseremonian jälkeen osanottajat ryhmittäytyivät oman aiheensa mukaan, ja ilta kului pitkälti omaan komiteaan tutustumisessa erilaisten leikkien ja pelien kautta. Joskus leikittiin koko istuntoon osallistuneella joukolla. Illan leikkejä ja koko istunnon aikaisia tapahtumia tallensivat jokaiseen ryhmään sijoitetut journalistit, joilta saimme luettavaksemme Tampereture -lehtiset.
Varsinaisen komiteatyön pariin päästiin vasta lauantaina. Kaiken kaikkiaan päivä oli sangen intensiivinen, kun delegaatit valmistelivat omaa aihettaan sunnuntain General Assemblyä varten. Ryhmän oli siis tarkoitus saada aikaan perusteltuja argumentteja sisältävä päätöslauselma, johon muut ryhmät ottaisivat seuraavana päivänä kantaa. Jokaista ryhmää ohjasi kaksi ”chairia”, joiden tehtävä oli varmistaa työn eteneminen. Aiheiden käsittely venyi pitkälle yöhön, vaikka jokaisessa ryhmässä yritettiin pitää kiirettä, ja moni osallistuja valmisteli tulevaa puhettaan tai esitystään vielä aamukolmelta. Lauantai-illalla ennen puheiden viimeistelyä saatiin kuitenkin muutama tunti kaivattua vapaa-aikaa, jonka suuri osa vietti liikuntasalissa järjestetyissä juhlissa, joissa jopa istunnon presidentti ja järjestäjät saattoivat heittäytyä vapaalle.
Sunnuntaiaamuna alkaneessa General Assemblyssä käsiteltiin jokaisen komitean aihe, ja tilaisuuteen kuului sekä puolustus- että hyökkäyspuheita ja mielenkiintoisia väittelyjä. Keskustelua johdattivat istunnon presidentti Jamie Brown, sekä kaksi vierailevaa presidenttiä. Muutamasta kahvitauosta huolimatta monta tuntia kestänyt seremonia koetteli keskittymiskykyä kahden huonosti nukutun yön jälkeen. Ryhmät suoriutuivat kuitenkin tehtävistään kunnialla läpi, ja iltapäivällä session päätöspuheiden jälkeen oma delegaatiomme suuntasi Tampereen rautatieasemalta kotia kohti. Saimme suuren joukon uusia monikansallisia tuttavuuksia ja jäämme odottamaan, millaisia tuloksia European Youth Parliamentin parissa tekemämme työ tuottaa.

Katariina Kärkelä, Lotta Tarkkala, Antti Rauhala, Joonas Pöllänen

 



10.11.2009  Pohjoismaat ja Venäjän markkinat -seminaari

Pohjola Norden järjesti Pohjoismaat ja Venäjän markkinat -seminaarin Helsingissä 10. marraskuuta. Seminaarissa oli nimekkäitä luennoitsijoita mm. Suomen ulkoministeri Alexander Stubb. Tilaisuudessa luennoitiin Venäjän markkinataloudesta, pohjoisesta ulottuvuudesta ja Itämeren tilanteesta.

Tilaisuuden avasi vuorineuvos Martin Saarikangas, joka toivotti meidät ja 900 muuta vierasta tervetulleeksi sekä esitteli päivän esiintyjät. Avajaispuheen jälkeen lavalle nousi ulkoministeri Alexander Stubb, joka kertoi mm. EU:n Itämeristrategiasta. Stubbin puhetta seurasi Norjan ulkoministerin ja useiden muiden Pohjoismaisten vaikuttajien puheenvuorot. Kaikkia näitä yhdisti Venäjän tärkeyden ja hyvien Venäjän ja Pohjoismaiden välisten suhteiden merkityksen korostaminen. Venäjä tarvitsee Itämerta ja Itämeri tarvitsee Venäjää, kävi ilmi monen esiintyjän puheesta.

Eri yritysten toimitusjohtajat (mm. Stockmann, Fortum) kertoivat yritystensä toiminnasta ja haasteistaan Venäjällä. Monet toivat puheenvuoroissaan esille talouskriisin raskaat vaikutukset Venäjän yhteiskuntaan sekä korruption luomat haasteet yritystoiminnalle. Ympäristöjärjestöjen edustajat puolestaan osoittivat huolensa Itämeren tilasta.

Seminaari oli ruotsinkielinen, mutta onneksi jokaisella läsnäolijalla oli mahdollisuus tulkkaukseen. Seminaarin lopussa oli buffet-tarjoilu, jossa saimme jututtaa Martin Saarikangasta. Tilaisuus oli mielestämme ajankohtainen, antoisa ja valaiseva kokemus, joka avarsi ajatteluamme Venäjän tärkeydestä ja riippuvaisuudestamme luonnosta.

Katri Malkki, Edurne Waris, Henri Jokinen ja Antti Rauhala



     



25.11.2009  Pohjola-Nordenin jaksostipendiaattina

Perjantai 6.11.2009

Här i Stockholm! Laivamatka eilen meni ihan mukavasti. Tutustuttiin toisien suomalaisten kanssa, jotka lähtevät samalle reissulle. Sannan kanssa käytiin laivalla tanssimassa Virve Rostin ja Menneisyyden vankien tahtiin, josta myöhemmin jatkoimme discon puolelle. Ilta venyikin sitten hiukan pitkäksi, joka kostautui seuraavana päivänä aika armottomana väsytyksenä.
Tänään laiva saapui Tukholmaan klo 6.30. Juu, liian aikaisin. Kellon käännön takia
näytti vielä pahemmalta.
Aamusta iltapäivään olimme ”valmentautumassa” ruotsalaisessa lukiossa Tukholmassa. Saimme kuunnella ”sitä aitoa ruotsia”, jota kuuntelin ihastuksissani. Tätä oli niin odotettu. Yllätyin kuinka hyvin loppujen lopuksi ymmärsin sitä. Koulusta suuntasimme muutaman kaverin kanssa shoppailemaan, koska saimme vapaa-aikaa ja olimmehan Tukholman keskustassa! :)
Illalla kävimme myös Heron Cityssä (pohjoismaiden suurin elokuvateatterikeskus) katsomassa Så Olika -leffan ensi-illan.
Huomenna klo 13.44 lähtee juna kohti Hedemoraa...


Sunnuntai 8.11.2009

Saavuin eilennä alkuillasta noin puoli kuuden aikoihin Hedemoraan. Meitä tuli neljä suomalaista samalla junalla, mutta jäimme eri asemille. Junamatkalla jännitimme ja mietimme, millaisia tulevista mahtaa tulla. Minä jäin viimeisenä meistä pois.
Minun ”Ruotsin isäni”(Roger) ja oppilaani, jonka kanssa kävisin koulua (Sabine) olivat vastassa asemalla. Kotimatkalla haimme Sabinen kaverin Julian mukaan ja menimme vihdoin Långshyttaniin. Illalla teimme ruokaa yhdessä Sabinen ja Julian kanssa. Myöhemmin lähdimme vielä takaisin Hedemoraan tapaamaan lisää kavereita. Se oli kivaa. Pääsin heti ensimmäisenä iltana tutustumaan moniin uusiin ihmisiin. Kun palasimme takaisin Långshyttaniin puolenyön jälkee, katsoimme vielä Hitman-elokuvan. Juu, ensimmäinen ilta venyi aika pitkälle yöhön.
Ruotsin ymmärtäminen ei tunnu yhtään niin vaikealta kuin olin kuvitellut. Perheen äiti, Susan, myös kehui ruotsinkielentaitoani.
I morgon börjar skolan...


Torstai 12.11.2009

Ensimmäinen kouluviikko melkein takana. Koulunkäynti ei järkyttävästi eroa suomalaisesta, mutta monia pieniä erilaisuuksia on kyllä tullut vastaan. Ja eroja omaan henkilökohtaiseen koulupäivääni. Kotona esimerkiksi olen tottunut kulkemaan jalan kouluun ja koulusta kotiin. Täällä sen sijaan joudun matkustamaan yhteen suuntaan n. 40 minuuttia bussilla. Olen bussissa aina todella väsynyt, kun olen tosiaan tottunut haukkaamaan raitista ilmaa aamulla ja iltapäivällä. Bussimatkat menee sellaisessa pienessä horroksessa.
Täällä opiskelijat vastailevat innokkaammin opettajien kysymyksiin, eikä heidän tarvitse pyytää vastausvuoroa viittaamalla.
Ruotsissa opiskelijat valitsevat tietyn linjan, jota käyvät. Täällä ”ett gymnasium” on ikään kuin suomalaisen ammattikoulun ja lukion yhdistelmä. Ruotsalaisilla ei ole jaksoja vaan koko vuoden on sama lukujärjestys. Lukiot ovat myös usein suuria. Esimerkiksi täällä Martin Koch Gymnasietissa on n. 700 opiskelijaa.
Koulussani on muuten myös yksi suomalainen opettaja! Hän tosin sanoi, ettei aio puhua minulle ollenkaan suomea... Långshyttanissa on kuulema muutenkin paljon suomalaisia.


Torstai 19.11.2009

Oivoi. Jo toinen viikko miltei lopussa. Aika on mennyt liiaan nopeasti.
Tällä viikolla olen huomannut lisää eroja ruotsalaisen ja suomalaisen koulun välillä.
Täällä opiskelijat eivät esimerkiksi kanna penaaleita koulussa. Heillä on ainoastaan kynä ja kumi mukana tunneilla. Jokaista ainetta varten on oma kansio, jossa on sisällä oppikirja, vihko ja kaikki monisteet ja paperit. (Voisin harkita tuovani tämän homman myös Suomeen mukanani!) Kaikilla oppilailla on oma kaappi. Oppituntien pituudet vaihtelevat 40 minuutista yli tunnin mittaisiin. Liikuntaan kuuluu täällä ”normaalin liikunnan” lisäksi teoriaosio (vastaa luultavasti meidän terveystietoa, koska sitä ei erikseen ole) ja oma oppikirja. Opiskelijoilla ei ole luokissa istumajärjestystä vaan he saavat istua missä haluavat. Tarkoitan, että vaikka joka tunti eri paikalla.

Viime viikonloppuna katsoimme Sandran (Sabinen pikkusisko) ja Rogerin kanssa leffan kotona ja perjantaina olimme Sabinen ja Sandran kanssa Borlängessä ”Kupolen” -ostoskeskuksessa. Se on rakennettu muistuttamaan Tukholman Globenia.
On ollut mukava huomata, että ruotsin ymmärtäminen on helpottunut huomattavasti. Ymmärrän lähes kaiken. Tietysti on hirveästi sanoja, joita ei voi tietää, mutta ne on sitten kysyttävä tai selvitettävä muuten!


Maanantai 23.11.2009

Viimeinen viikko meneillään... Oj då.
Viikonloppuna olimme taas ostoksilla. Tällä kertaa kaupunki oli nimeltään Valbo. Sabine, Sandra ja minä olimme melko suuressa ostoskeskuksessa sillä aikaa, kun Susan ja Roger olivat eräässä suuressa, sinikeltaisessa liikkeessä (joka on muuten melko tunnettu Suomessakin!) katselemassa huonekaluja. Jep, kyseessä oli Ikea.
Yksi melko hyödyllinen sattuma on käynyt. Sabinen luonnontieteiden tunneilla käsitellään nyt juuri samoja asioita kuin minun biologian tämän hetkisessä kurssissani. Tosin etenemistahti on paljon hitaampi täällä niin kuin muutenkin täällä koulussa.
Kerroin Sandralle, että minulla tulee olemaan neljä koetta, kun palaan kotiin. Hän oli kauhuissaan. Neljä koettahan ei meille suomalaisille lukiolaisille ole edes vielä paljon yhdelle koeviikolle. Ehkä kertoo jotain suomalaisen ja ruotsalaisen lukion vaikeustasoerosta? Meille sanottiin monesti Tukholmassa, että tulemme yllättymään ruotsalaisen lukion helppoutta.


Keskiviikko 25.11.2009

Eilinen päivä meni kotona ollessa, sillä Sabine sairastui yllättäen maanantaina. Mysteeriksi jää, mikä huonon olon aiheutti, koska nyt hän on terve taas. Tänään olimme koulussakin.
Tänään sattui aika hauska juttu: ruokatunnilla Sabine kysyi Allalta (kaveri), mihin aikaan tunti alkaa. Alla oli täysin varma, että aloitamme 13.20, joten jatkoimme rattoisasti lounaan syömistä ja jäimme vielä istuskelemaan pöytään. Lounaan jälkeen menimme kaapeille ja huomasimme, että tunti alkoikin jo 12.40. Kello oli tasan yksi. :D
Olen huomannut, että täällä monen koulun lipputangoissa on jokin vihreä lippu. Kysyin Sabinelta asiasta ja hän kertoi sen olevan niin sanottu ”gröna flaggan”, joka myönnetään, jos koulu tekee tiettyjä asioita ympäristön hyvinvoinnin eteen. Mielestäni se on hieno toimintatapa ja sopisi hyvin Suomeenkin.
Ruotsissa hyvin monen omakotitalon kuistilla liehuu isänmaallisesti pienempi sinikeltainen ristilippu tai lipputangossa viiri. Se on huomattavasti yleisempää täällä kuin Suomessa.
Yhtenä iltana Roger kysyi minulta, olenko kuullut eräästä suomalaisesta artistista. Hän sanoi, että artistin ruotsinkielen ääntäminen ja laulut ovat hauskoja ja kuvaili hiukan kyseisen artistin ulkoista olemusta. Loppujen lopuksi paljastui, että kyseessä on Suomen oma poika M.A. Numminen. Minulla ei ollut hajuakaan, että hän on tunnettu Ruotsissa!


Sara Virtanen

- Liitteenä on kuvia asioista, joita mainitsin päiväkirjassa, mutta myös sen ulkopuolelta.




         



10.01.2010  Comenius-projektin valmisteleva vierailu

Comenius-projektin valmistelua saksalaisopettajien kanssa

Sunnuntaina 10.1.2010 Orimattilaan saapuivat viime keväältä tutut saksalaiset, Gymnasium Burgkunstadtin englanninopettaja Stefanie Staudenmeier ja musiikinopettaja Christian Witte, valmistelemaan uutta, meidän kahden koulumme välistä Comenius-musiikkiprojektia Terhi Nirosen ja Merja Vallaksen kanssa. Aikaa suunnitteluun ja EU:n Comenius-projektin monimutkaisen hakemuslomakkeen täyttämiseen oli maanantaista keskiviikkoon, mutta kun töitä tehtiin intensiivisesti, saatiin suunnitelmat ja lomake melkein valmiiksi ja pystyimme lisäksi vielä täyttämään vieraiden toiveen päästä nauttimaan Suomen talvesta. Maanantai-iltana he hiihtelivät pari tuntia koulun varastosta lainatuilla suksilla ja tiistai-iltana he pääsivät Raine Lönnforsin kanssa mielipuuhaansa, Salusjärvelle saunomaan ja avantouimaan. Christian Witten erityistoivomus vierailun lopussa oli, että myös mahdolliseen uuteen projektiin liittyvän vierailun ohjelmaan sisältyisi saunailta.






29.01.2010  Energiakilpailun voitto Erkko-lukioon

Orimattilan Erkko-lukion toisen vuositason opiskelijat Antti Rauhala ja Joni Pelkonen voittivat Fortumin järjestämän syyskuisen Energiakilpailun. Palkintona voittajille oli Fortumin järjestämä energia-teemapäivä, johon sisältyi tapaaminen vihreiden kansanedustajan Oras Tynkkysen kanssa ja Tekniikan päivä -vierailu Otaniemessä.

Palkintomatka järjestettiin 15. tammikuuta. Päivä alkoi Oras Tynkkysen puheenvuorolla päästövapaasta yhteiskunnasta, minkä jälkeen voittajat pääsivät keskustelemaan Tynkkysen kanssa.
Päivän ohjelmaan kuului myös Heurekan tiedeshow, tutustumista Fortumin sähköautoon ja keskustelua eri energia-asiantuntijoiden kanssa. Voittajat kuulivat mielipiteitä muun muassa ydinvoimasta, tuulivoimasta ja hiilidioksidin talteenottoteknologiasta.
Teemapäivän päätteeksi Fortum lahjoitti voittajille kangaskassit, joista löytyi heijastimet, taskulamput ja kytkimellä varustetut jatkojohdot.

Sini Oksanen

     



15.02.2010  Potkiaiset 2010

Toisen vuositason opiskelijat järjestivät pois potkittaville abeille ratkiriemuisan potkiaisillan yläkoulun aulassa. Paikalle oli uskaltautunut 19 rohkeaa, uskaliasta ja innokasta abiturienttia. Iltaa vietettiin leikkimielisten kilpailujen merkeissä.
Kuvat Sari Anttonen

     



18.02.2010  Penkkarit

Kevään 2010 penkkareita vietettiin iloisissa tunnelmissa torstaina 18.2.2010!

         



18.02.2010  Ykkösten penkkarihumua

"Welcome to the Jungle", toivotti lappu Erkko-lukion pääovessa keskiviikkoaamuna 18.3. Oli penkkaripäivä, ja abit olivat saaneet panna kaiken luovuutensa peliin ja ”koristella” koulun aulan. Vähemmän riemukas päivä oli ensimmäisen vuositason opiskelijoille, jotka joutuivat päivän päätteeksi siivoamaan jäljet.
Lähes kaikille aulan ensimmäisen vuositason opiskelijoille siivoaminen oli mieluisaa puuhaa. "On tämä parempaa kuin matikka", kuului monen suusta. Lisäksi voimia antoi tieto siitä, että parin vuoden päästä saisi itse olla sotkijan roolissa.
Siivojallekaan päivä ei ollut tavallista raskaampi, päinvastoin: "Saanhan minä apua teiltä ykkösluokkalaisilta. Ja saan syödä karkkia!"

Eero Tarmio, Aku Martikainen
VIV2


     



19.02.2010  Vanhojen juhlaa

Erkko-lukion vanhat aloittivat koulun vanhimmiksi tulon juhlinnan tanssimalla urheilutalolla yleisönäytöksessä torstai-iltana 18.2. . Perinteistä vanhojen päivää vietettiin perjantaina 19.2.2010 tanssimalla lukion ja Orimattilan yhteiskoulun väelle aamupäivällä. Iltapäivällä vanhat vierailivat Jokivarren ja Myllylän kouluilla esittämässä vanhoja tansseja.

         



20.02.2010  Vanhojen päivä

Broadwayta ja hip hoppia

Vuoden 2010 wanhojen päivä järjestettiin perjantaina 19. helmikuuta. Ensimmäiseksi oli vuorossa 1. vuosikurssin oppilaiden nasutus lukion salissa. Ykkösten päänmenoksi oli keksitty muun muassa jätesäkkihyppelyä ja karaokea. Ainoastaan harva nasutettava poistui salista ilman huulipunan tuhrimia kasvoja.
Nasutuksen jälkeen seurasi Wanhojen tanssien koululaisnäytös. Perinteisten tanssien lisäksi yleisöä viihdytettiin kakkosten itse kehittämillä ohjelmanumeroilla, joiden taso oli tänä vuonna erityisen korkea. Näihin esityksiin kuuluivat muun muassa tanssit Broadway, Africa ja Happy Dance. Heikki Pitkäsen sekä Jingmeng Tianin suunnittelema ja ohjaama Hip hop -tanssi sai osakseen raikuvat aplodit.
Muissakaan musiikkiesityksissä ei pihdattu. Kakkosten oman bändin säestäminä kuultiin kaksi kappaletta: Topi Sorsakosken Kaksi kitaraa, jonka tulkitsivat Annika Myllyoja ja Noora Etholén, sekä Lady GaGan Speechless, jonka lauloivat Sari Anttonen ja Edurne Waris Moreno.
Tänä vuonna ohjelmaan oli lisätty myös sketsejä, joista molemmat esitettiin taidokkaasti näytellen.
Lopuksi tanssittiin cicapo, johon myös katsojilla oli perinteisesti mahdollisuus osallistua.

Oona Tapiomaa VIV2

         



22.03.2010  Pohjolan päivän seminaari

Erkko-lukion opiskelijat Oona Mölsä, Tiina Kuittinen, Tiia Häppölä ja Selma Kyrö osallistuivat yhdessä Orimattilan yhteiskoulun Karoliina Nykoppin ja Ville Katajan kanssa pohjoismaisuutta käsitelleeseen seminaariin Eduskuntatalolla. Enemmän tapahtumasta voi lukea blogista, jonka lukiolaiset ovat kirjoittaneet. Blogi löytyy osoitteesta:
http://erkkolukionkeke.wordpress.com/


   



24.03.2010  Mahdoton maailma ja Moderni[smi]a Helsingissä

Kuvataiteen ryhmät KUP2.1 ja KUS4.1 sekä viestinnän ryhmä VIV6.1 tekivät opintomatkan Helsinkiin 24.3.2010. Ryhmät vierailivat M.C.Escherin Mahdoton maailma -näyttelyssä Amos Andersonin taidemuseossa, jossa Escherin tuotanto on nyt ensi kertaa laajemmin esillä. Escherin teokset yhdistävät tieteellisen ja taiteellisen ajattelun sekä antavat yleisölle mahdollisuuden kokea virkistäviä ahaa-elämyksiä. Oppilaat pitivät Escherin töiden kuvaharhoja jännittävinä ja hieman ahdistavina niiden loppumattomuuden vuoksi. Näyttelyssä oli myös mittasuhteet vääristävä huone, joka sai osakseen paljon kummastelua.
Lisäksi kukin ryhmä vieraili omassa näyttelykohteessaan. Niistä yksi oli Designmuseon Moderni[smi]-näyttely. Museossa oli esillä eri aikakausien muotoilua 1800-luvulta nykypäivään. Näyttelyssä pääpaino oli modernismin ”kulta-ajalla” (1910-1930). KUP2.1 sai tehtäväkseen etsiä suomalaisen muotoilun merkkitöitä, kuten Aalto-maljakon sekä Fiskarsin sakset. Designmuseon näyttely sopii hieman aikuisempaan makuun, kun taas Escherin työt jaksavat yllättää kaikenikäisiä.

Asta Rouhelmaa ja Maiju Saarinen VIV2

     



28.03.2010  Opinto-ohjaajan koulutusmatka Müncheniin

Bilder Europas als kommunikativer Ansatz 28.3. – 3.4.2010
Matkakertomus


28.3.2010 sunnuntai
Sunnuntaiaamu ja lähtö kohti lentokenttää. Iltapäivällä saavun Münchenin lentokentälle ja lupausten mukaisesti perheeni on minua vastassa. Olin valinnut yksityismajoituksen kustannusten helpottamiseksi. Mukava pariskunta tuntuu heti alkumetreillä tutulta. Tutustumme Münchenin keskustaan saman tien ja näen jo tärkeimmät nähtävyydet. Jatkamme Olchingin kaupunkiin Müchenin kupeessa. Majoitun mukavasti perheeni talon ylimpään kerrokseen.
Illalla meillä on tapaaminen kaikkien kurssilaisten kanssa lähellä olevassa hotellissa. Suurin osa kurssilaisista asuu siellä.
Menemme syömään ja tutustumme hieman toisiimme. Kurssilaisia on Hollannista, Portugalista, Liettuasta, Latviasta, Sloveniasta, Tsekin tasavallasta, Bulgariasta, Romaniasta ja Puolasta, yhteensä 21.
Olemme tehneet etutehtävänä kukin valinnaisesta tehtävälistasta valitut artikkelit. Itse olin valinnut Suomen historian vaiheet lyhyenä katsauksena ja karjalanpiirakkareseptin. Nämä tehtävät olin lähettänyt aiemmin ja näistä töistä saimme yhteenvedon paksuina kansioina.

29.3. maanantai
Saavumme kurssipaikalle Olchingin kansankorkeakoululle (Volkshochschule Olching).
Kurssilaiset esittelevät pareittain toinen toisensa ja tutustumme sitten viikko-ohjelmaamme. Meidät on jaettu viiden hengen kotipöytiin, joilla kansiot ja muu materiaali jo odottavat. Kullekin päivälle valitaan kaksi päiväkirjan kirjoittajaa.
Ensimmäinen teema on impressionismi Euroopan taiteessa ja tutustumme siihen saksalaisen taiteilijaoppaamme välityksellä, jonka jälkeen analysoimme pöytäkunnittain impressionismin maailmankuuluja taideteoksia.
Ruokailu on järjestetty kansankorkeakoulun saliin ja ruoka sisältää kaikkea paikallista herkkua lisättynä kurssilaisten kotimaistaan tuomilla erikoisuuksilla. Tauot ja tehtävät vaihtelevat joustavasti, mutta saksalaisella täsmällisyydellä.
Ensimmäisenä päivänä työskentelemme teemojemme parissa kuuteen asti, jonka jälkeen meillä on vielä illallinen kaupungin pormestarin kanssa.

30.3. tiistai
Päivän teema johdattaa meidät Münchenin keskustaan ja siellä Nymphenburgin linnaan ja puistoon. Päivän mittaan lämpötilakin kohoaa pohjoisen asukkaan iloksi lähemmäs 20 astetta. Orvokit on jo istutettu ja ne kukkivat värikylläisinä puiston käytävien koristeina. Metsäisemmissä kohdissa näkyy tuttuja kasveja, kuten sini- ja valkovuokkoja. Kevät on edistynyt paljon pidemmälle kuin Suomessa.
Tutustumme siis Baijerin kuninkaitten kesäpalatsiin ja sen taideaarteisiin ja tehtävämme on kierroksen jälkeen kertoa omien maittemme tärkeistä rakennuksista ja arkkitehtuurista.
Iltapäivällä käymme vielä keskustassa Münchenin kuuluisimmassa barokkikirkossa (Theatiner Kirche) ja sen jälkeen torilla (Viktualienmarkt). Jälkimmäinen johdattaa meidät erilaisten ruokakulttuurien maailmaan ja käväisemme kuuluisassa ravintolassa Hofbräuhaus, missä on aivan kauhea meteli ja ylimielisen näköiset tarjoilijat baijerilaisissa puvuissaan säntäilevät turistien lomassa valtaisien tarjottimiensa kanssa. Interiööri on kuitenkin mukava nähdä kattomaalauksineen ja muine koristeineen.
Reittimme vie täältä Münchenin raatihuoneen aukiolle (Marienplatz) ja tietysti olemme paikalla kun raatihuoneen tornissa tietyllä kellonlyömällä on näkyvissä Schäffler Tanz-Rathaus Glockenspiel.


31.3. keskiviikko
Aamulla koulussa käymme läpi edellisen päivän teemat ja siirrymme sitten päivän aiheisiin: johdatusta omasta kulttuurista yhteisiin piirteisiin, stereotypioista todellisuuteen erilaisten monipuolisten tehtävien avulla. Ryhmäjako tehdään aina uudestaan, joten kaikki kurssilaiset alkavat olla jo jonkin verran tuttuja.
Iltapäivällä lähdemme tutustumaan Olchingin lintupuistoon, joka avataan yleisölle pitkäperjantaina talven jälkeen. Puisto toimii vapaaehtoisella työvoimalla. Ahkerat vapaaehtoiset työskentelevät pitkiä aikoja varsin laajan eksoottisten lintujen valikoiman kanssa. Esittelijöiksi olemme saaneet joukon englannin kurssilaisia kansankorkeakoulusta, mutta he eivät kyllä pääse harjoittelemaan englantia, koska kaikki kurssilaiset puhuvat oikein hyvin saksaa.
Tämä päivä on aika kylmä ja väärä takkivalinta aiheuttaa pitkin päivää kylmän väristyksiä, mistä selviän vasta kun päästään sisätiloihin nauttimaan paikallista teetä ja leivonnaisia. Keskustelu eri teemoista jatkuu kuuteen, jonka jälkeen lähdemme koteihimme.

1.4. torstai
Edellisen päivän kertauksen jälkeen pääsemme aiheeseen yhteiskunta ja traditio. Tutkimme ja keskustelemme etätehtävinä lähetetyistä artikkeleista. Samalla jokainen kurssilainen kertoo tärkeinä pitämiään asioita omasta kotimaastaan. Minä vakuuttelen, että Suomessa on kesäkin välillä. Kerron Erkko-lukiosta ja suomalaisesta koululaitoksesta ja lupaan lähettää halukkaille tekemäni power-pointin. Erityisesti Portugalin edustaja on hyvin kiinnostunut meidän koulustamme ja kyselee kaikkea. Hän kertoo, että Suomen maine keikkuu ihan ylimpänä kaikista. Pisa-tutkimukset Suomen osalta on opiskeltu tarkkaan.
Puolilta päivin matkustamme taas Münchenin keskustaan. Matkaa vaikeuttaa keskustan tuntumasta löydetty sodan aikainen pommi, joka on johtanut monien liikenneyhteyksien sulkemiseen. Pommista on kuva seuraavan päivän lehdessä. Valtaisa metrin halkaisijalla
oleva mötikkä on kuitenkin tässä vaiheessa tehty vaarattomaksi. Keskustan liikenne on siis sinä päivä täysin sekaisin. Pääsemme vihdoin päämääräämme eli uuteen Pinakothekiin. Siellä etsimme vielä tiettyjä impressionisteja ja kuuluisia maalauksia. Kahvitauolla jokainen kertoo ajatuksia näistä teoksista.
Illalla menemme vielä yhdessä teatteriin seuraamaan kappaletta ”Achterbahn”. Kotiin ja nukkumaan pääsemme iltamyöhällä.

2.4. pitkäperjantai
Pitkäperjantaina emme viettäneet pyhäpäivää, vaikka Baijeri on hyvin katolilainen alue. Aamulla edellisen päivän kertaus ja uutena aiheena yhteisessä käytössämme olevat laina- ja vierassanat. Niitähän löytyy ja viime hetkillä muistan lisätä listaan sanan ”sauna”, joka saa monet kurssilaiset hymyilemään. Suomalainen sauna tunnetaan. (Joulupukin kaikki tunsivat myös.)
Väreistä ja niiden merkityksestä kullekin käymme viimeisiä mielenkiintoisia keskusteluja. Iltapäivän ruokailun jälkeen käymme läpi kurssin päiväkirjan ja ajatuksiamme kuluneesta viikosta.
Saamme kurssitodistuksen ja lahjakirjaksi saan saksan oikeinkirjoitusoppaan ja sekä kuvateoksen Baijerin linnoista ja puutarhoista. Kirjoitamme palautelomakkeet täyteen kehuja ja ojennamme viidelle ohjaajallemme kukkakimput.
Illalla koulu tarjoaa vielä jäähyväisillallisen Ratskeller-ravintolassa Marienplatzilla keskustassa.
Kotimatka kestää kauan, kun kaikkia pitää erikseen hyvästellä.


3.4. lauantai
Pakkaan tavarani ja perheeni lähtee tuomaan minua lentokentälle. Alkumatkasta näemme puolalaisen uuden ystäväni, joka myös suuntaa lentokentälle. Noukimme siis hänet matkaan. Kaikki sujuu hyvin, shoppailen vähän parfyymia ja sitten onkin aika siirtyä oikealle portille. Kahden tunnin ja ihan hyvän lounaan jälkeen laskeudumme Helsinki-Vantaan lentokentälle. Autoni on kentän lähistöllä tallessa ja niinpä illan pimetessä ajelen moottoritietä kohti Myrskylää, missä on vielä ainakin metrin verran lunta.

Erinomainen kurssi, suosittelen lämpimästi.

Kurssin ohessa otin selvää, miten suomalainen opiskelija voisi opiskella esim. Saksan yliopistoissa. Suomalainen yo-todistus ja lukion päättötodistus antavat yleisen opiskeluoikeuden. Opiskelijan on osoitettava kuitenkin saksan kielen taitonsa, mikäli pyrkii saksankieliseen opetukseen ja englannin kielen taitonsa, mikäli päämäärä on englanninkielinen opiskelulinja. Kielitodistuksia antavat esim.Goethe-instituutti ja British counsil. Opiskelija voi aloittaa myös valmistavalla lukukaudella ja siten päästä opintoihin ja kieleen syvällisemmin kiinni.
Saksassa on tietenkin oppiaineita, joissa on rajoituksia sisäänotossa (Numerus clausus). Hakeminen tapahtuu on-line ja mitä parempi todistus Suomessa, sitä paremmin pääsee opiskelemaan myös EU:n alueella. Saamieni oppaiden avulla opastaminen hakemisviidakossa sujuu varmasti myös Erkko-lukiossa. Lisään kotisivuille tarpeellisia linkkejä.
Lyhyempiä EU-kursseja voivat hakea kaikki halukkaat aikuisopiskelijat kaikkialta EU:n alueelta.
Opaskirjasesta löytyy myös linkkejä, joista saa erittäin hyviä ohjeita ja neuvoja, jos suunnittelee opiskelua Saksassa. Opas Saksasta opiskelupaikkaa hakevalle on siis tarjolla halukkaille saksaksi ja englanniksi toimistossani. Oppaasta löytyy hyviä vinkkejä asunnon ja rahoituksen saamiseksi ulkomailla tapahtuvaa opiskelua varten.
Saksasta saamani tiedot ovat myös useimmiten yleispäteviä muuallakin EU: n alueella.
Lisää ohjeita saa kirjasen julkaisijalta: Deutscher Akademischer Austausch Dienst (DAAD)
German Academic Exchange Service, jonka nettisivut avautuvat osoitteessa www.daad.de
Lisään osoitteen linkkilistaan.

Tuula


       



29.03.2010  Biologian ja kemian opintoretki Helsinkiin

Vierailimme 29.3.2010 Vantaan Heurekassa. BIV7-kurssin opiskelijat tekivät DNA-elektroforeesityön laboratoriossa. Heidän työskennellessään me saimme tutustua monipuoliseen näyttelyyn. Autosimulaattori oli kaikkien suosikki: siinä sai kokeilla autolla ajamista erilaisissa olosuhteissa. Kokeilimme myös millaista on maanjäristyksessä ja miten tavaroita kierrätetään. Kävimme myös katsomassa rottien pelaamaa koripalloa. Se sai miettimään eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä, vaikka rottien ohjaaja puhui vakuuttavasti rottien elävän hyvissä oloissa.

Toinen kohteemme oli Helsingin Yliopiston biotieteiden laitos Viikissä. Siellä saimme nähdä aitoa yliopistoelämää lähituntumasta ja kuulimme kasvifysiologiasta sekä biokemiasta. Saimme kiertää tiloissa ja näimme vilaukselta myös laboratorioita. Esittelijät kertoivat meille kattavasti mm. yliopistoon hakemisesta, opintojen aloituksesta, suuntauksista, tehdyistä tutkimuksista sekä mahdollisista tulevista ammateista. Kävi kyllä ilmi, että maineestaan huolimatta opiskelu yliopistossa on monipuolista lukuisine eri muotoineen!

- Salla, Minna ja Noora, 08A


       



22.04.2010  Viestintä- ja liikuntapäivä


Erkko-lukion opiskelijat viettivät torstaina 22.4. viestintä- ja liikuntapäivää. Viestintäosuus oli vuorossa ensimmäisenä. Kaikki kokoontuivat auditorioon katsomaan Saara Leutolan käsikirjoittamaa ja ohjaamaa elokuvaa ”Malanox”. Elokuvan jälkeen Leutola kertoi työnsä syntyvaiheista.
Ruokailun jälkeen opiskelijat siirtyivät valitsemansa aktiviteetin pariin: osa lähti sählyä pelaamaan, osa päätyi pesäpallon pariin, ja osa löysi itsensä leikkimästä.
Leikeissä osanottajat jaettiin vielä kahteen ryhmään, joista ensimmäinen jäi lukion saliin pelaamaan kaupunkisotaa, kun taas toinen siirtyi urheilutalolle, jossa leikittiin mm. rikkinäistä puhelinta ja sukan vetoa (sukan sijasta käytössä oli hansikas). Urheilutalolta ryhmä siirtyi ulos pelaamaan polttopalloa, tervapataa sekä maa, meri ja taivas -nimistä leikkiä.
Leikkien loputtua ja pesäpallon päätyttyä kokoontuivat kaikki urheilutalolle seuraamaan tiivistunnelmaista sählyn finaalia.
Päivän päätyttyä yleisin mielipide oli ”kyllä tämä normi koulupäivän hakkaa - useammin tällaisia tempauksia”.

Aku Martikainen, VIV2


         



28.04.2010  Teatterivierailu Helsinkiin

Äidinkielen 3.2- ja 3.3 -kurssien opiskelijat pääsivät keskiviikkona 28. huhtikuuta seuraamaan Suomen Kansallisteatterin versiota ranskalaiskirjailija Molièren näytelmästä Ihmisvihaaja. Opiskelijoita kaitsemaan lähtivät Johanna Pastila ja Merja Vallas. Matka Helsinkiin alkoi kello 16.00.
Ensimmäiseksi vieraille järjestettiin esittelykierros Kansallisteatterin tiloissa. Kahteen ryhmään jaettu seurue sai oppaiden johdolla tutustua muun muassa lavastamoon sekä Suureen ja Pieneen näyttömöön. Lavasteiden säilytystiloissa opiskelijat saivat ihmetellä valtavia taustakangasrullia ja Viidakkokirja-näytelmän massiivisia lavasteita. Kierroksen ohessa oppaat kertoivat teatterista ympäristönä ja työpaikkana. Kierros oli monipuolinen ja kiinnostava, mutta monia varmasti harmitti se, että puvustamo loputtomine kenkäriveineen jäi tällä kertaa näkemättä.
Esittelyn päätyttyä opiskelijoilla oli vapaa-aikaa kello seitsemään asti. Klo19.00 alkoi näytelmä, jota kaikki seurasivat parvelta hyvien tapojen mukaisesti hiljaa. Ihmisvihaaja kirvoitti monet naurut niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin. Lukiolaiset pitivät eniten Célimènen veikeästä ja sympaattisesta miespalvelijasta Basquesta. Kaiken kaikkiaan Erkko-lukion kasvatit selvisivät melkein kolmen tunnin mittaisesta istumarupeamasta ansiokkaasti. Kotimatka sujui eväitä syöden ja styyrpuurin puolella loistanutta keltaista täysikuuta ihastellen. Toivottavasti tämä kulttuurielämys päihitti vaikuttavuudessaan sen, että pääosa väestä pääsi kotiin vasta vähän ennen puoltayötä.

Oona Tapiomaa VIV2

Riemastuttava Ihmisvihaaja

Molièren vuonna 1666 ilmestynyt komedia Ihmisvihaaja kutkuttaa nauruhermoja. Reita Lounatvuoren tekemän uuden suomennoksen mukainen ensi-ilta oli 17.3.2010 Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Esityksen on ohjannut Åsa Kalmér, joka on suunnitellut myös koreografian.
Näytelmässä ei tapahdu juonellisesti kovinkaan paljon. Sen sijaan roolihahmojen keskinäiset runomuotoiset keskustelut ovat hauskaa seurattavaa. Alceste ei suostu mielistelemään muita, vaan sanoo asiat suoraan. Onnettomuudekseen hän on rakastunut seurapiirien kermaan kuuluvaan nuoreen leskeen, Célimèneen, joka pyörittää samaan aikaan useaa miestä ja jolle mielistely ja valheet ovat jokapäiväisiä.
Kalmérin suunnittelema koreografia on sulava. Riemastuttavin näyttelijä on Heikki Pitkänen runoilevan Oranten roolissa. Hän on roolihahmoista teatraalisin hiustenheilautuksineen. Myös Basquen rooli luonnistuu upeasti Jukka Ruotsalaiselta. Hän liikkuu lavalla sulavasti ja on palvelijana hieman juonikas ja tietää varmasti tuoreimmat juorut. Muutkin näyttelijät on valittu hyvin, mutta he eivät pääse loistamaan lavalla samoin kuin Pitkänen ja Ruotsalainen.
Åsa Kalmérin ja Ann Bonander-Looftin suunnittelemaa ensimmäisen näytöksen lavastusta vastaa hyvin sanonta “moni kakku päältä kaunis”, joten suurta täytekakkua esittävä lavastus sopii erinomaisesti näytelmän pinnalliseen teemaan. Ann Bonander-Looftin suunnittelemat puvut sointuvat toisiinsa, ja ne on tehty Marimekon kankaista. Célimènen asut ovat kauniita, mutta miesten puvut ovat yksitoikkoiset.
Näytelmä oli riemastuttava hauskoine roolihenkilöineen ja sanakäänteineen. Teos ottaa kantaa pinnallisuuteen ja selän takana puhumiseen. Lähes 400-vuotias teos käsittelee edelleen hyvin ajankohtaisia teemoja ja sopii tähänkin aikaan.

Asta Rouhelmaa VIV2



         



04.05.2010  Big Wheel Erkko-lukiossa


Lukiossamme vieraili brittiläinen teatteriryhmä Big Wheel, joka esiintyi 1. vuositason opiskelijoille. Esityksen aiheena oli jalkapallo, ja ennen esityksen alkua yleisöltä kyseltiin jalkapalloon liittyviä kysymyksiä, kuten mitä joukkueita oppilaat kannattavat. Esityksen alettua lukion salissa näyttelijät Virginie Clarke ja Elliot James kertoivat oppilaiden olevan jalkapallon MM-kisojen suorassa lähetyksessä. “Juontaja” Virginie ja “erotuomari” Elliot - joka jakoi yleisölle keltaisia kortteja, järjestivät englanninkielisen interaktiivisen esityksen. Lähetyksen alkaessa yleisön tehtävänä oli ottaa näyttelijät vastaan erilaisin tervehdyksin. Ensimmäisenä yleisöstä valittiin kaksi joukkuetta, sininen ja punainen, jotka kisasivat jalkapallotietoudesta. Kilpailu oli tasainen, mutta sininen joukkue vei voiton. Esityksessä kilpailtiin myös valioliigapaikasta, jossa kilpailijoiden piti pukea peliasut päälleen kädessään vesilasi, jota ei saanut läikyttää. Lisäksi lavalla nähtiin kaksi jalkapalloeksperttiä. Katselijat nauroivat koko esityksen ajan samalla jännittäen, pääsisivätkö itse siihen osalliseksi.
Itse Big Wheel -teatteriyritys on toiminut ympäri Eurooppaa jo 25 vuoden ajan, ja esityksiä järjestetään enimmäkseen kouluissa. Ne rohkaisevat yleisöä puhumaan vieraalla kielellä.
Big Wheel on kiertänyt Suomessa jo monta kertaa. Virginielle kerta oli ensimmäinen, kun taas Elliotille jo neljäs. Elliot on kouluttautunut näyttelijäksi, mutta Virginie on mukana toiminnassa sen kielellisen vaikutuksen takia. Näyttelijät eivät ota itseään liian vakavasti, mutta toivovat, että ovat hauskoja, ja pitävät itsekin esityksen aikana hauskaa.

Asta Rouhelmaa ja Maiju Saarinen VIV2


         



07.05.2010  Venäjän opiskelijoiden matka Pietariin

Ensimmäinen päivä 7.5.2010
Lähtö Pietariin alkoi väsynein mielin Lahdesta kello 8.30, mutta uusiin ihmisiin tutustuminen ja matka Pietariin piti meidät hereillä ja innoissa. Pitkän junamatkan ja tulli tarkastusten jälkeen ylitimme Venäjän rajan. Venäjän maisemat sisälsivät pieniä ränsistyneitä taloja. Pietaria lähestyttäessä maisemaan ilmestyi suuria kerrostaloja ja harmaita lähiöitä. Vaikka Venäjän ensimmäiset näkyvät olivat ankeita kuitenkin Pietarin kauneus ja vanhat rakennukset sokaisivat meidät.
Pietarin juna-asemalla oli vastassa oppaamme Tatjana. Lähdimme kaupunkikierrokselle minibussilla. Sää oli sateinen, mutta Pietarin keskusta oli silti vaikuttava. Lähestyvä Voitonpäivä näkyi kaupungin kuvassa suurina sotilasjoukkoina. Kahden tunnin kiertoajelun jälkeen saavuimme hotelliimme Ohtinskajaan. Illalla nautimme hotellin seisovasta pöydästä ja kaupungin ilta tunnelmista. Päivä oli pulkassa ja huoli siitä, että hotelli olisi onneton jäi unholaan.

Toinen päivä 8.5.2010
Aamu hotellissa alkoi maukkaalla aamiaisella. Saatuamme vatsamme täyteen lähdimme tutustumaan Pietarin tunnetuimpiin nähtävyyksiin. Ensimmäinen kohde oli upea Eremitaasi. Eremitaasin huikeat valtaistuinsalit ja upeat taideteokset saivat meidät haukkomaan henkeämme. Lopputtomilta tuntuneet käytävät pursuivat korvaamattomia taideaarteita, kuten Leonardo Da Vincin tauluja ja muinasesineitä. Eremitaasista matkamme jatkui vaikuttavaan Pietari-Paavalin linnoitukseen, jossa pääsimme ihastelemaan tsaarien hautoja ja nauttimaan lähestyvän voitonpäivän nostattamasta juhlatunnelmasta. Tutustuttuamme linnoitukseen lähdimme vielä katsomaan kuuluisaa Iisakin kirkkoa, joka on yksi maailman suurimmista kirkoista. Kirkon upeat ikonit, kattofreskot ja seinämaalaukset olivat todella vaikuttavia, vaikka suurin osa niistä onkin vasta kunnostettu nykyiseen loistoonsa ateismia tunnustaneen Neuvostoliiton romahdettua. Tutustuamme tärkeimpiin nähtävyyksiin pääsimme vihdoinkin jalkautumaan Pietarin katujen sykkivään elämään. Kiertelimme Pietarin kuuluisinta katua eli Nevski prospektia, tutustuimme Pietarin tunnelmaisiin kahviloihin ja kauppoihin ennen hotelliin paluuta.

Kolmas päivä 9.5.2010
Sunnuntaina oli vuorossa viimeiset tunnit Pietarissa ja pitkä kotimatka takaisin Suomen puolelle. Vaikka emme ehtineetkään nähdä voitonpäivän virallisia seremonioita Pietarin keskustassa, tuntui juhlapäivän arvokas tunnelma kaduilla juhlapukuihin sonnustautuneina veteraaneina, soittokuntina ja koristenauhoin verhoiltuina valtakatuina sekä televisio-ohjelmina, jotka keskittyivät pääasiassa toisen maailmansodan muistelemiseen ja Punaisen torin paraatiin.
Kierreltyämme kaupoissa ja kahviloissa olimme vihdoinkin valmiita pitkään kotimatkaan. Viimeisiksi näyiksi jäivät komea Lenin-patsas ja sitä ympäröivät loisteliaat suihkulähteet. Lähdimmme iltapäivän kuumudessa junalla kohti Lahtea. Jälleen kerran koimme loputtoman pitkiltä tuntuneet passintarkastukset ja muut rajamuodollisuudet.
Kaiken kaikkiaan matka oli todella valaiseva ja mielenkiintoinen. Pietari on todella kaunis ja antoisa kaupunki, joka tarjoaa varmasti kokemuksia jokaiselle. Suosittelemme teitä tutustumaan naapurimaahamme ja nurkan takana olevan sykkivään suurkaupunkiin.

Venäjän opiskelijat

         



05.06.2010  Lakkiaiset 5.6.2010

Kevään 2010 lakkiaisia vietettiin tavanomaista juhlavammissa tunnelmissa, kun Erkko-lukiossa juhlittiin ensimmäistä kertaa riemuylioppilaita. Koulun ylioppilasjuhliin osallistuivat 50 vuotta sitten lakitetut koulumme ensimmäiset ylioppilaat, jotka saivat lakkinsa Orimattilan yhteiskoulusta keväällä 1960. 50-vuotisjuhlista johtuen päivän ohjelmassa oli pieniä poikkeuksia.

Päivä alkoi riemuylioppilaiden muistamisella yhteiskoulun ja lukion neuvottelutilassa klo 10.15. Kokoonnuimme pieneen juhlahetkeen, jossa Orimattilan vt. kaupunginjohtaja Osmo Pieski ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Riitta Karjalainen toivat kaupungin tervehdyksen riemuylioppilaille. Tilaisuuteen osallistuivat myös kaikki lakitettavat ylioppilaat.

Juhlahetken jälkeen riemuylioppilaat ja lakitettavat ylioppilaat kokoontuivat aakkosjärjestyksessä ryhmiin koulun pihalle. Lehtori Alli Hosiaisluoma-Karppinen johti riemuylioppilaat urheilutalolle yhdessä apulaisrehtori Pekka Törrösen kanssa.

Varsinainen ylioppilasjuhla Orimattilan urheilutalolla alkoi klo 11 ja sujui normaalin lakkiaisjuhlakaavan mukaan. Lisänä ohjelmassa oli riemuylioppilaan puhe, jonka piti Kaija Ahomaa.

Heti juhlan jälkeen oli ylioppilaiden ja riemuylioppilaiden valokuvaus lukion portailla. Valokuvauksen jälkeen ylioppilaat ja riemuylioppilaat siirtyivät yhdessä rehtorin johdolla sankarihaudoille jättämään ruusutervehdyksen sankarivainajille.

Kuvat: Sirkku Palokangas

         



05.06.2010  Jane ja Aatos Erkon säätiön stipendiaatit 5.6.2010

Jane ja Aatos Erkon säätiön stipendit myönnettiin vuonna 2010 Erkko-lukion kahdelle opiskelijalle ja kahdelle opettajalle.

Eero Erkko -stipendi, eli niin kutsuttu viestintästipendi myönnettiin Saara Leutolalle, joka on menestynyt hyvin lukio-opinnoissaan ja opiskellut aktiivisesti viestintää lukioaikanaan.

J.H. Erkko -stipendi eli niin kutsuttu kirjallisuusstipendi myönnettiin Anni Knuuttilalle, joka on menestynyt lukio-opinnoissaan ja osoittanut huomattavaa kiinnostusta suomen kieltä ja kirjallisuutta kohtaan.

Ruuto Erkko -stipendi eli niin sanottu opettajan opiskelustipendi on tarkoitettu Erkko-lukiossa opettavan opettajan ammatillisen kehittymisen tukemiseen. Stipendi jaettiin kahden opettajan kesken ja sen saivat lehtorit Tuula Jäntti ja Sami Wirkkala.

Kuvat: Sirkku Palokangas

   



05.06.2010  Kuvia ylioppilasjuhlista 5.6.2010

Kuvia vuoden 2010 lakkiaisista!

Kuvat: Sirkku Palokangas